Geologi kritisoi tutkimusta turvetuotannon vesistökuormituksesta: Valittu menetelmä ei paljasta, onko järvi pilaantunut - Ympäristö - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Ympäristö

Geologi kritisoi tutkimusta turvetuotannon vesistökuormituksesta: Valittu menetelmä ei paljasta, onko järvi pilaantunut

Turveperäinen kiintoaines päätyy usein rannoille, eikä pohjasedimenttiin, josta mittauksia tehtiin.
Lari Lievonen
Turvetuotantoalueilta vesistöihin kulkeutuva kiintoaines päätyy usein rannoille.

MT kertoi aiemmin tällä viikolla Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvetuotannon vesistötaakkaa käsittelevästä tutkimuksesta. Tuon tutkimuksen alustavat tulokset antoivat turvetuotannolle synninpäästön vesistökuormituksen aiheuttajana.

Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen dosentti, sedimenttitutkija ja Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen Heikki Simola sanoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että tutkimuksessa ei varsinaisesti ole tutkittu sitä, vaikuttaako turpeennosto vesistöihin. Simola ei ole nähnyt mainittua tutkimusta, mutta tuntee tutkimuksen tekijät.

"Olin heistä yhden väitöskirjan tarkastajanakin, että olen ihan syvällä tässä", hän vakuuttaa.

Simola on itse aikanaan tutkinut vastaavanlaisia turvesoita.

Ongelma tutkimuksessa on Simolan mukaan se, että turpeennoston vesistökuormitusta ei pidä tutkia valitulla metodilla.

Hän korostaa, että suolta tuleva aines on puhdasta eloperäistä ainesta, jonka ominaispaino on hyvin lähellä veden ominaispainoa. Näin ollen kyseinen orgaaninen aines ei siis välttämättä lainkaan saostu, vaikka suuri osa järvissä olevasta aineksesta vajoaakin niiden pohjiin.

Turvesuolta tuleva kiintoaines päätyy Simolan mukaan sen sijaan usein rannoille.

Geologit kuitenkin tutkivat Simolan mukaan järvien tilaa niiden syvänteissä, eivätkä rannoilla. Syvänteissä saviainesta on yleensä eniten.

"Se, että geologi raportoi, että järven syvänteillä ei sedimentoidu orgaanista turvelietettä, on sinällään oikea havainto. Se ei kuitenkaan kerro sitä, etteikö se järvi olisi pilaantunut", Simola korostaa.

GTK:n tutkijat ovat siis etsineet Heikki Simolan mukaan syvänteistä sellaista kuormitusta, joka ei päädy sedimenteiksi järven syvänteeseen.

"Se on vaan väärä menetelmä tähän ilmiöön", hän kritisoi.

Sen sijaan tutkimuskohteet - sekä turvekuormitusta vastaanottavat järvet että vertailujärvet - on Simolan arvion mukaan valittu GTK:n tutkimuksessa asiallisesti.

Lue lisää:

Turvetuotantoa on syytetty suotta järvien likaantumisesta – tutkijat perkasivat 62 järven pohjamudat, ei vesistötaakkaa

Luken professori GTK:n turvetutkimuksesta: "Kattava selvitys, mutta turvetuotanto vaikuttaa myös kasvihuonekaasupäästöihin ja monimuotoisuuteen"

Lue lisää

Arviot menivät uusiksi: Metsätalouden vesistöpäästöt ovat noin kaksinkertaiset aiemmin laskettuun verrattuna

Kokoomuksen Sirén haluaa hallituksen ja opposition yhteisen ilmastokomitean: "Hallituksen riitaisuus vaarantaa ilmastotavoitteet"

Tunnetko Suomen kuuluisimmat kivikot ja niiden syntytavat? Turistien villitys kasata kiviä kekoihin voi muuttaa rakenteita

Viljelyn vesistökuormituksen tutkiminen ei ole hätäisen puuhaa