Ympäristö

Tutkijat pyytävät kansalaisilta apua lepakkotutkimuksia varten – papanapankkiin kerätään näytteitä toukokuusta elokuuhun

Tavoitteena on saada kerättyä papanoita kaikkialta maastamme, jotta ruokavalion erot eri alueilla ja eri lajeilla saadaan tutkimuksessa esiin.
Lepakot lisääntyvät hitaasti ja ovat pitkäikäisiä, ja siksi erinomaisia mallilajeja ilmastonmuutostutkimuksessa.

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon johtama tutkimusryhmä tutkii lepakoiden ruokavaliota ja lisääntymiskäyttäytymistä. Tutkijat pyytävät yleisön apua näytteiden keräämisessä ja yhdyskuntien etsinnässä.

Näytteiden kartuttamiseen voi osallistua kuka tahansa, jolla on pääsy lepakoiden kesäyhdyskuntaan.

Papanapankkiin kerätään näytteitä niin, että lepakoiden lepopaikan alapuolelle viedään keräyspaperit. Paperille pudonneet papanat kerätään säännöllisin väliajoin koeputkeen.

Keräysvaiheessa on erityisen tärkeää, että lepakoita ei turhaan häiritä tutkimuksen aikana.

Kaikki kerätty materiaali lähetetään tutkimuskauden lopussa Luonnontieteelliselle keskusmuseolle, joka koordinoi papanapankkia. Tutkimus kestää toukokuulta elokuulle ja sitä rahoittaa Koneen säätiö. Mukaan voi ilmoittautua toukokuun puoleen väliin saakka.

Tutkimuksessa seurataan myös videokameroiden avulla lepakoiden elämää lisääntymisyhdyskunnissa. Kansalaiset voivat ilmoittaa, jos heillä on sopiva kohde, jonne videokameroita voisi asentaa.

Papanakeräyksestä sekä videointiin sopivasta kohteesta ilmoittamisesta saa lisätietoja tutkimuksen omalta sivustolta.

Papanapankin näytteiden avulla selvitetään molekyylimenetelmin, mitä ravintoa lepakot käyttävät, ja miten ravintohuippu ajoittuu lepakoiden lisääntymiskauden kanssa.

Tarkoitus on saada kerättyä papanoita kaikkialta maastamme, jotta ruokavalion erot eri alueilla ja eri lajeilla saadaan tutkimuksessa esiin.

Ilmastonmuutos muuttaa eliöiden elinympäristöjä, ja vaikuttaa myös niiden esiintymiseen ja levinneisyyteen, sekä lajien välisiin suhteisiin. Suomi on erinomainen maa tutkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia lajistoon, sillä se on etelä-pohjoissuunnassa pitkä, ja lajiston on täytynyt sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.

Lepakot lisääntyvät hitaasti ja ovat pitkäikäisiä, ja siksi erinomaisia mallilajeja ilmastonmuutostutkimuksessa. Suomen lepakot ovat hyönteissyöjiä, ja siksi täysin riippuvaisia hyönteisten esiintymisestä.

Tavallisesti lajit, joilla on lyhyt elinkierto, pystyvät sopeutumaan elinympäristön muutoksiin nopeammin kuin lajit, joilla sukupolvenvälit ovat pidempiä.

Pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii) on ainoa koko maassamme tavattava lepakkolaji. Se lisääntyy hitaasti, sillä naaraat synnyttävät vain yhden poikasen kerran vuodessa. Naaraat kokoontuvat lisääntymisyhdyskuntiin synnyttämään ja imettämään poikasiaan. Yhdyskunnat hajoavat poikasten tultua lentokykyisiksi.

"Haluamme tutkia, miten kevään ja alkukesän lämpötila ja sääolosuhteet vaikuttavat lepakonpoikasten syntymäajankohtaan etelä-pohjoisakselilla", kertoo väitöskirjatutkija Kati Suominen Luomuksesta.

Aiheet lepakko
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lepakot napsivat tuhohyönteisiä

Lepakosta löytyi rabiesta Leppävirralla

Kommentti: Tuulivoima sekoitti sähkömarkkinat, lepakoiden osuutta vasta selvitetään