Ympäristö

WWF: Enemmistö suomalaisista kannattaa pienten vesivoimalaitosten purkamista

Neljäkymmentä prosenttia vesivoimaloista tuottaa vain kaksi promillea Suomen sähkönkulutuksesta.
Jukka Pasonen

WWF:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kannattavat energiantuotannon kannalta merkityksettömien vesivoimapatojen purkamista. Purkamisen kannalla oli kyselyssä 71 prosenttia ja sitä vastaan 12 prosenttia vastaajista.

Viime vuonna toteutetusta vastaavasta kyselystä purkamista kannattavien osuus on noussut yhdeksän prosenttiyksikköä.

Merkityksettömillä voimaloilla järjestö viittaa sellaisiin laitoksiin, jotka ovat Suomen energiantuotannon kannalta tarpeettoman pieniä.

40 prosenttia Suomen toiminnassa olevista vesivoimaloista on teholtaan alle 1 megawatin (MW) laitoksia. Niiden sähköntuotanto on vain 0,2 prosenttia koko Suomen vuosittaisesta sähköntuotannosta, WWF:n tiedotteessa todetaan.

Nykyisellään Suomen jokivesistöistä valtaosa on padottu vesivoiman tuottamiseksi. Patoaminen estää esimerkiksi lohien ja taimenien nousun joissa ja puroissa sijaitseville lisääntymisalueilleen.

”Vaikka pienet vesivoimalat eivät tuota niin paljon sähköä kuin suuret, voivat ne olla ympäristövaikutuksiltaan lähes yhtä pahoja. Uhanalaiset vaelluskalat lyövät päitään pientenkin voimaloiden patoihin yrittäessään nousta lisääntymisalueilleen kutemaan”, toteaa WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen.

”Jos Suomesta purettaisiin alle yhden megawatin voimalat, voitaisiin peräti 11 vesistöä vapauttaa kokonaan vesivoimasta.”

Suomen vesistöissä on 220 toiminnassa olevan vesivoimapadon lisäksi yli 4 000 erilaista käytöstä poistunutta ja turhaa patorakennelmaa. Sekä aktiiviset että käytöstä poistuneet padot ovat haitallisia, sillä ne ovat WWF:n mukaan suurin syy Suomen vaelluskalojen uhanalaisuuteen.

”Pienitehoisimpien vesivoimapatojen sekä muiden turhien patojen purkaminen auttaisi uhanalaisia kaloja, lisäisi vesistöjen virkistyskäyttöä ja vauhdittaisi kalastusmatkailun kehittymistä.”

Patojen purku edistäisi Vilhusen mukaan merkittävästi myös monien kansallisten strategioiden, kansainvälisten sopimusten ja EU-direktiivien toimeenpanoa.

”Edellinen hallitus nosti vaelluskalojen auttamisen kärkitavoitteekseen. Seuraava hallitus ei saa jäädä kakkoseksi. Hallitusohjelmaan on kirjattava nyt kunnianhimoinen tavoite 100 turhan padon purkamisesta, joka olisi hyvä alku edessä olevalle isolle urakalle koskiluonnon ennallistamisessa.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ilmastokeskustelu on lähtenyt laukalle

Vuosia vainottu merikotka ei ole enää uhanalainen – poikasia kuoriutui taas ennätysmäärä

Ympäristöjärjestöt eivät osaa kertoa, mihin sademetsien suojeluun kerätyt varat täsmälleen käytetään