Ympäristö

Miten soiden käyttö vaikuttaa monimuotoisuuteen? Tutkijat laativat uhanalaisille suokasveille ennustemallit

Merkittävin elinympäristöjen suotuisuutta heikentävä tekijä on ojitus.
Kari Salonen
Kaikkiaan 48:lle Suomen lajien punaisen kirjan suokasville on laadittu ennustemallit, joissa eri ympäristömuuttujien avulla selitetään kasvupaikan suotuisuutta kullekin lajille.

Soiden käytön vaikutuksia suoluonnon monimuotoisuuteen voidaan jatkossa arvioida entistä paremmin, Luonnonvarakeskus Luke tiedottaa.

Kaikkiaan 48:lle Suomen lajien punaisen kirjan suokasville on laadittu ennustemallit, joissa eri ympäristömuuttujien avulla selitetään kasvupaikan suotuisuutta kullekin lajille.

Luken ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijoiden yhteistyönä tehdyn tutkimuksen mukaan uhanalaisten ja silmälläpidettävien suokasvilajien esiintymiseen vaikuttavat lukuisat eri ympäristötekijät. Ojitus on niistä merkittävin.

"Tämä tulos tukee maaliskuussa julkaistua Suomen lajien punaista kirjaa, jossa suolajiston tärkeimmäksi uhanalaistumisen syyksi mainitaan ojitus", kertoo julkaisun vastuukirjoittaja, tutkija Miia Saarimaa Lukesta.

Laajamittainen ojitus, joka on kohdistunut yli puoleen Suomen soiden pinta-alasta, on merkittävästi pienentänyt luonnontilaisten soiden pinta-alaa. Lisäksi ojitus on heikentänyt ojittamattomien soiden laatua, ja luonnontilaiset suolaikut ovat eristyneet toisistaan.

Saarimaa kertoo, että kyseessä on tähän saakka kattavin maisematason arviointi uhanalaisten suokasvien levinneisyyteen vaikuttavista ympäristötekijöistä. Ennustemallien pohjana olivat lukuisat eri organisaatioiden hallinnoimat paikkatietoaineistot, kuten uhanalaisten lajien tietokanta, valtakunnan metsien inventointiaineistot sekä ilmastoaineistot.

"Pystyimme paikantamaan potentiaalisia monimuotoisuuskeskittymiä, joissa useiden lajien esiintymiselle on samanaikaisesti suotuisat edellytykset. Lajeja ei siis välttämättä ole havaittu niissä, vaan olosuhteet ovat ennustemallien mukaan sellaiset, että ne voisivat niissä kasvaa", Saarimaa painottaa.

Uusi suoluonnon monimuotoisuustutkimus on osa Life Peatland Use -projektia, jossa laadittiin ennusteita seitsemän erilaisen soiden käyttömuodon vaikutuksista suoympäristöissä.

"Nämä ennustemallien avulla paikannetut potentiaaliset monimuotoisuuskeskittymät eivät aina sijaitse suojelualueilla", projektia vetänyt professori Anne Tolvanen Lukesta kertoo. Kohdentamalla suojelu- ja ennallistamistoimia keskittymiin voitaisiin usean lajin selviytymisen edellytykset turvata samalla kertaa.

Tolvasen mukaan monimuotoisuuskeskittymät kannattaisi huomioida soiden käytön suunnittelussa myös siten, ettei niihin tai niiden lähialueille kohdisteta voimakkaita kunnostusojituksia tai päätehakkuita.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Rinteen hallituksen ensimmäinen budjettiriihi valmistui: Luonnonsuojelulle merkittävä lisärahoitus

Ruska on Lapissa nyt huipussaan – kuiva kesä voi tuoda puihin keltaista jo tavallista aiemmin

Suomelle 20 suositusta torjua rasismia ja suvaitsemattomuutta – lisää resursseja yhdenvertaisuusvaltuutetulle