LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ympäristö

Osa jätevesilaitoksista rehevöittää järviä – sisämaan puhdistamoilla ei ole velvollisuutta poistaa typpeä

Jätevesilaitosten typenpoistoteho vaihtelee 10–93 prosentin välillä. Typpi rehevöittää merta ja osaa järvistä.
Sanne Katainen
Suomalaisista 85 prosenttia asuu viemäriverkon piirissä. Helsingin Viikinmäen jätevesilaitoksella puhdistetaan noin 800 000 asukkaan ja toimialueen teollisuuden jätevedet. Laitoksen puhdistusteho on huomattavasti EU:n vaatimuksia parempi.

Suomessa yhdyskuntien jätevesilaitosten puhdistusteho vaihtelee jonkin verran. Keskimäärin fosfori poistetaan jätevesistä 95-prosenttisesti ja typpi 60-prosenttisesti.

Ryhmäpäällikkö Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Kestävän vesihuollon yksiköstä kertoo, että fosfori poistetaan liki kaikissa puhdistamoissa yli 90 prosentin tehokkuudella, parhaimmissa 97 prosenttisesti. Typen poisto sen sijaan vaihtelee paljon 10–93 prosentin välillä.

Kaikkein pienimmillä tai sisämaavesistön äärellä sijaitsevilla puhdistamoilla ei ole typenpoistovelvoitetta lainkaan.

"Sisävesissä fosforin määrä määrää rehevöitymistason. Typenpoistovaatimus on puhdistamoilla, joiden jätevedet laskevat mereen, koska siellä typen määrällä on suora merkitys rehevöitymiseen."

Laitisen mukaan typenpoisto on myös monimutkaisempaa kuin fosforin, joten tekniikan kehitys on ollut hitaampaa.

Limnologi Sari Mitikka Sykestä kertoo, että joissain järvissä ja jokivesissä typpi voi olla fosforin ohella minimiravinne. Siinä tapauksessa typpikuormitus rehevöittää vesistöä.

"Merkittävä osa, keskimäärin 65 prosenttia, sisämaan vesien typpikuormituksesta kulkeutuu rannikkovesiin ja rehevöittää merialueita."

N-Sink-hankkeen tulosten mukaan Itämeren typpikuormituksen vähentämisessä kannattaisi keskittyä parantamaan tehottomia puhdistamoja.

"Typen poistossa voidaan edullisesti hyödyntää järvien pohjasedimenteissä luontaisesti elävien mikrobien toimintaa ja uudenlaista jätevesien purkutapaa, diffuusoriputkea", Mitikka sanoo.

Toisinaan jätevesilaitokset joutuvat ohijuoksuttamaan jätevesiä vesistöön sellaisenaan, jos niiden kapasiteetti täyttyy rankkasateiden tai lumen sulamisvesien takia. Ongelmia esiintyy kaupungeissa, joissa jäte- ja hulevedet menevät samoihin sekaviemäreihin.

Ylivuotoja on sattunut muun muassa Vantaanjoen varrella Hyvinkäällä ja Riihimäellä sekä Helsingin kantakaupungissa, joissa pienet pumppaamot eivät pysy rankkasateiden tahdissa. Ympäristöministeriö on myöntänyt rahaa Vantaanjoen valuma-alueen vesilaitoksille pumppaamojen kunnostamiseen, jotta ylivuodot loppuisivat.

Laitisen mukaan ohijuoksutuksia ei tapahdu merkittäviä määriä, vaikkakin niiden haitat voivat olla paikallisesti isoja.

Ohijuoksutusten määrästä ei ole tarkkaa tietoa, vaikka laitokset raportoivat toiminnastaan muun muassa ely-keskuksille.

"Tiedoissa on aukkoja", Laitinen myöntää.

Kahden vuoden välein puhdistamojen toiminnasta on raportoitava EU:lle.

Jätevesien puhdistuksen vähimmäisvaatimus tulee EU:n yhdyskuntajätevesien käsittelydirektiivistä. Fosforin osalta vaatimus on 80 prosenttia ja typen 70–80 prosenttia. Suomessa kansalliset vaatimukset ovat tiukemmat ja määräytyvät vastaanottavan vesistön ja sijainnin mukaan.

Vuonna 2015 yhdyskuntien jätevesilaitoksilta johdettiin vesistöihin orgaanista ainetta noin 2 940 tonnia, fosforia noin 146 tonnia ja typpeä noin 10 730 tonnia.

Suomen kaikista fosforipäästöistä yhdyskuntajätevesien osuus on alle 4 prosenttia ja typen 13 prosenttia. Valtaosa vesistöjen ravinnekuormituksesta tulee maataloudesta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Raisionjokeen valui puhdistamatonta jätevettä viiden päivän ajan yhteensä 35 000 kuutiometriä – mereen kulkeutui huomattava bakteeri- ja ravinnemäärä

Suojelun vesistöpäästöjä

"Pitäisi oikein ruusupuska lähettää", Anne Kalmari perää ministeriöitä ottamaan uudet fosforitiedot vakavasti