Ympäristö

Näin pääset eroon lupiinista ja kurtturuususta – edessä vuosien ponnistus

Kiinteistön omistajan pitää hävittää kurtturuusut kolmen vuoden sisällä.
Veikko Niittymaa
Luontaisilta lajeiltamme elintilaa vievät haitalliset vieraskasvilajit ovat WWF:n mukaan kasvava luonnonsuojeluongelma. Lupiini valtasi pellon parissa vuodessa Pöytyällä.

Eduskunta lisäsi lupiinin ja kurtturuusun Suomen haitallisten vieraslajien listaan kesäkuun alussa.

Kurtturuusua ja lupiinia ei saa enää myydä eikä istuttaa. Kurtturuusukasvustot on hävitettävä kolmen vuoden sisällä.

Vieraslajien hävittäminen vaatii sitkeyttä ja jopa vuosien työn. Lue tästä vinkit lupiinin ja kurtturuusun hävittämiseen WWF:ltä ja viime vuonna julkaistusta Vieraslajioppaasta.

Jos lupiineja on vähän, ne voi kaivaa yksitellen maasta. Rikkaruohonpoistaja-työkalu sopii hyvin lupiinin nostamiseen maasta irti juurineen.

Laajempia kasvustoja voi hävittää niittämällä – mielellään ennen kuin siemenet ehtivät kypsyä. Niittäminen on tarpeen kahdesti kasvukaudessa kukkimisen ja siementämisen estämiseksi. Kasvin hävittäminen vaatii niittokertoja monen vuoden ajan. Lupiinin siemenpankki säilyy maaperässä vuosia.

Niittojäte pitää korjata pois alueelta, ettei se rehevöittäisi maaperää entisestään. Jätteen voi kompostoida, jos siinä ei ole kypsiä siemeniä.

Kurtturuusun torjunta on helpointa, kun taimet ovat pieniä. Ne voi kiskoa irti juurineen.

Pensas voidaan leikata irti tyveä myöten esimerkiksi oksasaksilla. Sen jälkeen juurakko kaivetaan kokonaan irti maasta.

Ruusunmarjat olisi hyvä kerätä talteen ja polttaa kasvijätteen mukana. Vaihtoehtona on viedä marjat energiajätteen keräyspisteeseen.

Varret ja juuret voidaan myös laittaa kalliolle kuivumaan, päälle painoksi isoja kiviä. Kasvijäte muuttuu haitattomaksi, kun solukko on kuollut.

Laajat kasvustot kannattaa hävittää traktorin avulla.

Kurtturuusu voidaan myös näännyttää leikkaamalla tai repimällä vihreät osat pois kolme kertaa kasvukauden aikana. Sama pitää toistaa muutamana vuonna peräkkäin. Juurakot kuolevat kokonaan. Jäljelle jääneet rangat voidaan leikata tai vaikka polttaa.

Haitalliset vieraslajit leviävät luontoon istutuksista ja hautaavat alleen Suomessa luontaisesti esiintyviä lajeja.

Kurtturuusu leviää hallitsemattomasti hiekkarannoilla ja teiden varsilla. Rannalla se pystyy syrjäyttämään alkuperäisen rantalajiston kokonaan.

Kurtturuusun hävittäminen on tärkeää myös sisämaassa, WWF muistuttaa keskiviikkona lähettämässään tiedotteessa.

Viherpeippo levittää kurtturuusun siemeniä jopa parin sadan kilometrin päähän. Meressä sen marja voi kellua jopa 40 viikkoa itämiskykyisenä.

Kansallisesti haitallisiin vieraskasvilajeihin kuuluvat kurtturuusun sekä lupiinien lisäksi myös hamppuvillakko, tarhatatar, japanintatar, sahalinintatar, kanadanvesirutto ja lännenpalsami.

Näiden lajien lisäksi EU:n haitallisten lajien listalla ovat muun muassa armenianjättiputki, kaukasianjättiputki, jättipalsami ja keltamajavankaali.

Kurtturuusun maahantuonti- ja myyntikielto tuli voimaan kesäkuun alussa, mutta kasvattamiskielto vasta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen.

Allergia-, iho- ja astmaliiton ja WWF:n yhteisessä Terve askel luontoon -hankkeessa järjestetään tänäkin kesänä parikymmentä talkootapahtumaa haitallisten vieraskasvilajien kitkemiseksi.

Lue lisää: Terve askel luontoon -hankkeen Vieraslajiopas (pdf)

Vieraslajien kitkentätalkoot

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tulokaslajit riski luonnonsuojelualueiden alkuperäislajistolle: "Villisika on opportunisti" – toisaalta kuopiminen voi edesauttaa puiden kasvua

Vuoden maisemateko iski jättipalsamiin ja lupiiniin: Lahden kaupunki torjui voitokkaasti haitallisia vieraslajeja

Animalian vuoden eläinvastaisuuspalkinto ministeri Jari Lepälle – syynä EU:n vieraslajiasetuksen tulkinta