LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ympäristö

Syksyn myyrähuippu nostaa myyräkuumeriskiä: Jos vajan lattialla näkyy papanoita, kannattaa käyttää hengityssuojainta

Asiantuntijan mukaan mökin perussiivouksessa hengityssuojain ei kuitenkaan ole tarpeen.
Jutta Mykrä
Myyräkuumeen riski kasvaa etenkin loppusyksyllä, jolloin myyrät hakeutuvat ihmisasutuksiin.

Mökin ulkovaja pitäisi siivota syksyllä mutta samaan aikaan myyräkanta on huipussaan. Miten siivous kannattaisi suorittaa, jos haluaa välttyä myyräkuumeelta?

Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Erja Mäkelän mukaan tavallisessa mökin siivouksessa kertakäyttöistä hengityksensuojainta ei tarvitse automaattisesti käyttää.

"Hengityksensuojaimen käyttö siivous- ja purkutöissä on perusteltua, jos myyristä on tehty näkö- tai papanahavaintoja."

Myyräkuume tarttuu ihmiseen hengitysteitse myyrien eritteiden saastuttamasta pölystä. Taudin itämisaika vaihtelee kahdesta jopa kuuteen viikkoon.

Omalla mökillään Mäkelä ei käytä hengityksensuojaa esimerkiksi liiteristä puita hakiessa, vaikka hän tietää sen pohjassa olevan myyriä.

"Puuliiteri pitää kuitenkin siivota aina joskus sinne kertyneestä purusta. Tällöin käytän hengityksensuojainta ja varon, etten pöllyttäisi mitään", hän kuvailee.

Siivoukseen kannattaa käyttää esimerkiksi rikkalapiota, lastaa tai märkää rättiä, jotta pöllyäminen olisi mahdollisimman vähäistä.

Harjaa tai pölynimuria ei kannata käyttää, sillä ne pahimmillaan vain levittävät pölyä ympäriinsä.

Vaikka myyräkuume ei tartu kosketuksen kautta, tulee pöly hiuksista ja vaatteista poistaa käymällä siivouksen jälkeen pesulla ja pesemällä vaatteet.

Siivousvälineet on joko poistettava käytöstä tai puhdistettava hyvin.

Myyrien torjunnassa paras väline on perinteinen hiirenloukku.

Jos hengityssuojain on tarpeen, tärkeintä on, että se istuu hyvin käyttäjänsä kasvoille.

"Jos reunoille jää ilman mentäviä rakoja, ei suojaimesta ole mitään hyötyä", Mäkelä muistuttaa.

Hänen mukaansa sovitus voi olla haastavaa, ja esimerkiksi pienikasvoiset naiset joutuvat usein testaamaan montaa eri mallia ennen kuin sopiva löytyy.

"Suojaimen sopivuuden voi testata painamalla käden kevyesti suojaimen päälle ja hengittämällä voimakkaasti sisään ja ulos. Jos reunoilta vuotaa ilmaa, ei suojain ole sopiva."

Työterveyslaitoksen ohjeiden mukaan myyräkuumeelta suojauduttaessa tulisi suojaimessa olla merkintä FFP3. Tätä alempitasoisten suojainten kyky suodattaa epäpuhtauksia on liian heikko.

Hengityssuojaimia voi ostaa muun muassa apteekeista, rautakaupoista tai suojaimiin erikoistuneista liikkeistä.

Lue lisää: Myyrähuippu iskee syksyllä itään: Taimikkotuhojen riski suurimmillaan ensi talvena

Myyräkuume

  • Korkea metsämyyräkanta lisää myyräkuumetta aiheuttavan Puumala- viruksen tartuntariskiä.
  • Epidemiavuosia on muutaman vuoden välein, viimeksi 2014.
  • Riski kasvaa etenkin loppusyksyllä, jolloin myyrät hakeutuvat ihmisasutuksiin.
  • Virus tarttuu ihmisiin hengitysteitse metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyn välityksellä.
  • Tartuntamahdollisuus on suurin ulkorakennuksissa, joihin metsämyyrillä on pääsy.
  • Suomessa todetaan vuosittain noin 1 000–2 500 myyrä­kuumetta. Lapsilla myyrä­kuume on harvinainen. Tauti ei tartu ihmisestä toiseen.
  • Myyräkuume aiheuttaa elinikäisen immuniteetin. Sen voi sairastaa vain kerran elämässään.
  • Lähteet: Luke ja Terveys­kirjasto
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tiesitkö? Mökkisiivouksen tai halkoliiterin pölyssä piilee virusvaara – myyräkuumetta esiintyy tänä vuonna runsaasti

Myyrähuippu iskee syksyllä itään: Taimikkotuhojen riski suurimmillaan ensi talvena

Pyykinpesuainetta voi tehdä itse