LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ympäristö

Lassila & Tikanoja lopettaa glyfosaatin käytön viher- ja kiinteistöpalveluissaan

Yhtiön mukaan tarvitaan asennemuutosta siihen, mitä missäkin saa kasvaa. Pitääkö asuinkiinteistön piha-alueen olla tasaista nurmikkoa, L&T kysyy.
Kimmo Haimi
Kuvan puisto ei liity tapaukseen.

Lassila & Tikanoja Oyj lopettaa torjunta-aine glyfosaatin käytön ensimmäisenä valtakunnallisena toimijana Suomessa.

Aineen käyttö on jo lopetettu L&T:n tarjoamissa viherpalveluissa ja lopetetaan kuluvan vuoden aikana kiinteistöpalveluissa.

Yhtiö kertoo lopettavansa glyfosaatin käytön osana "suurempaa arvojohtajuutta", jolla toivoo ohjaavan koko alan kehitystä luonnonmukaisempaan suuntaan.

”Glyfosaatista ja sen kuormittavuudesta on saatu uutta tutkimustietoa viime vuosina runsaasti. Tiedon määrä on kirjaimellisesti kasvanut. Haluamme huolehtia ympäristön ohella niin henkilöstömme kuin alueita käyttävien ihmisten turvallisuudesta, joten tämä päätös on ajankohtainen juuri nyt”, L&T:n viherpalveluiden liiketoimintapäällikkö Satu Sokkinen sanoo.

Sokkinen kertoo, että viime vuosina glyfosaattia ei ole käytetty esimerkiksi päiväkotien pihoilla tai pohjavesialueilla.

”Sade- ja varsinkin tulvavedet saavat aineet kuitenkin liikkumaan. Ei ole mitään syytä rajata vain osaa alueista ulkopuolelle. Kaikilla meillä on oikeus puhtaampaan ympäristöön”, Sokkinen linjaa.

Lassila & Tikanojalla muutos nähdään osana suurempaa arvokeskustelua ja välttämätöntä yhtä yritystä laajempaa muutosta.

”On hyvin tavallista odottaa hyvinkin kliinistä ilmettä viheralueilta ja nurmikkoalueita ilman voikukkia. Me ihmiset olemme tehokkaasti ulkoistaneet tietyt kasvit rikkakasveiksi ja samalla ehkä unohtaneet, että ne ovat tavallinen osa luontoa: kasveja, jotka tavallaan kasvavat meidän vinkkelistämme vain väärässä paikassa."

"Nyt tarvitaankin asennemuutosta juuri siihen, miltä viheralueiden odotetaan yleisesti näyttävän tulevaisuudessa ja minkälaisia kasveja missäkin saa kasvaa”, Sokkinen pohtii.

Viheralueiden kunnossapitoon tehokkaita kemiallisia torjunta-aineita on vain vähän. Siksi glyfosaatti on ollut helppo ratkaisu.

"Kysymys kuuluukin nyt: miten samaisella ajankäytöllä pystytään tekemään tehokasta rikkakasvien torjuntaa? Vastaus on: ei mitenkään”, Sokkinen toteaa.

Ympäristöystävällisten ratkaisujen etsiminen on alan toimijoille L&T:n mukaan riski, sillä se asettaa haasteita sekä kustannustehokkuudelle että asiakastyytyväisyydelle.

”Alkukesästä 2019 aloitettu muutos ei ole ollut ongelmaton, vaan tuotannon hitautta kitkennässä on ollut. Muutos ei tarkoita sitä, etteikö ulko- ja viheralueita edelleen hoidettaisi, vaan ylläpidon hoitoluokkia voisi olla samassa kiinteistössä useampia."

"Mielestäni luonnon monimuotoisuuden tuominen lähemmäs ihmistä myös palauttaisi läheisen suhteemme luontoon. Arvokeskustelua tulee käydä asiakkaidemme kanssa, jotta asiakas- ja käyttäjätyytyväisyys taataan”, Sokkinen lisää.

"Samaan aikaan voidaan avata keskustelua siitä, pitääkö asuinkiinteistön piha-alueen olla tasaista nurmikkoa, vai voiko osa aluetta olla esimerkiksi elinympäristönä rikkaampaa niittyä. Niityllä kasvaa muun muassa sinikelloa, päivänkakkaraa ja voikukkaa, jotka tarjoavat hyvinkin monimuotoista elinympäristöä luonnon kipeästi tarvitsemille pölyttäjille”, Sokkinen sanoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Mepit vastustavat glyfosaatille vastustuskykyisten viljelykasvien tuontia – Vaativat komissiota jättämään tuontiluvat hyväksymättä

Noin 5 000 saksalaista viljelijää osoitti mieltään Hampurissa - viljelijöiden mitta täyttyi lakipaketin takia, jolla rajoitetaan kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käyttöä

Glyfosaatin riskinarviointi on herättänyt keskustelun torjunta-aineista: "Mitä niiden käyttö tarkoittaa ruuan hinnalle ja ympäristön monimuotoisuudelle?"