POSTIN LAKKO: MT:n artikkelit ja näköislehti nyt kaikkien luettavissa ilmaiseksi – näköislehteen pääset tästä
Ympäristö

Verkko on norpan surma: Neljä kuuttia hukkui kolmessa päivässä Saimaalla

Saimaan verkkokalastusrajoitukset päättyivät kesäkuun lopussa sunnuntaina.
Arviolta vain kolmasosa kuuttikuolemista tulee viranomaisten tietoon. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Heinäkuun ensimmäiset päivät ovat paljastaneet jo kaikkiaan neljän kuutin verkkokuoleman.

Kaksi saimaannorpan kuuttia löytyi kuolleena Savonlinnan Pihlajavedellä maanantaina ja tiistaina, ja myöhemmin tiistaina yksi kuutti oli hukkunut verkkoihin Etelä-Saimaalla. Keskiviikkona Yle uutisoi, että neljäskin kuutti oli löytynyt kuolleena Pohjois-Saimaalla.

Saimaannorpan kuuttien suojaksi asetetut verkkokalastusrajoitukset päättyivät kesäkuun lopussa eli sunnuntaina.

"Saimaannorppakantaa ajatellen, näin erittäin uhanalaisen lajin kohdalla luonnonsuojeluliitto katsoo, että joka ikinen verkkokuolema on turha, koska se on ihmisen aiheuttama", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen.

Verkkoihin takertuu nimenomaan kuutteja, ei aikuisia. Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela kertoi tiistaina STT:lle, että aikuiset norpat ovat suurempia kuin helmikuun lopussa syntyneet kuutit.

Todennäköisyys sille, että kuutti selviää ensimmäisen vuoden hengissä, kasvaa Koskelan mukaan koko ajan, mitä pidemmälle syksyyn mennään.

"Norppa oppii karttamaan verkkoja. Se myös voimistuu, joten jos se vaikka jäisikin verkkoon, niin se ei välttämättä takerru siihen."

Kaarina Tiainen kertoo viettäneensä keskiviikkona paljon aikaa kuuttikuolemista käydyn vilkkaan some-keskustelun seuraamiseen. Koordinaattorin tehtävänä on ollut myös virheellisten mielikuvien ja tietojen oikominen.

"Yksi virheellinen tieto on se, kun kysellään, mikseivät kalastajat käytä norppaturvallisia verkkoja. Mutta sellaisia ei ole olemassa, edes muikkuverkot eivät ole norpalle turvallisia. Vaihtoehtoja kyllä on."

Tiaisen mukaan toinen virheellinen käsitys on, että ammattikalastajilta oltaisiin viemässä elinkeino verkkokalastukseen puuttumalla.

"Nämä ovat kaikki vapaa-ajan kalastajien verkkoja. Ammattikalastajat Saimaalla käyttävät verkkoja lähinnä vain talvikalastuksessa. Kesäisin he käyttävät norppaturvallisia pyydyksiä, kuten troolia, nuottaa ja rysää. Ammattikalastajille on olemassa myös korvausmenettely, jonka mukaan heillä on mahdollista saada ansionmenetyskorvaus, jos he joutuvat luopumaan norpalle vaarallisista pyydyksistä."

Väärä johtopäätös on Tiaisen mukaan myös se, että luonnonsuojeluliitto vastustaisi vapaa-ajankalastusta.

"Järvikalan syöminen on erittäin kannatettavaa ja kalastus on hirvittävän hyvä harrastus, myös Saimaalla. Sitä vastaan emme ole. Ja se, että luonnonsuojelijat haluaisivat kieltää Saimaalla kalastamisen kokonaan, ei pidä paikkaansa. Kyse on vain pyydyksistä."

Tiaiselle kuuttikuolemat eivät sinänsä ole yllätys, sillä joka heinäkuussa verkkokalastusrajoituksen loppuessa kuuttikuolemia ilmenee. Kuitenkin se, että ne sattuivat näin lähekkäin, on poikkeuksellista.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus verkkokalastuksen rajoittamisesta heinäkuun alkuun asti on ollut voimassa kolme vuotta.

"Kun edellistä kalastusrajoitusta tehtiin, käytiin todella tiukkaa keskustelua siitä, että rajoitusta olisi pitänyt jatkaa heinäkuun loppuun. Vaatimusta ei saatu läpi, ja luonnonsuojelujärjestöt, Metsähallitus ja tutkijat jättivät päätöksestä useita eriäviä mielipiteitä."

Tiaisen mukaan nyt olisi äärimmäisen tärkeää, että maa- ja metsätalousministeri perustaisi saimaannorppa- ja kalastustyöryhmän, joka on aiemminkin valmistellut uutta kalastusasetusta. Ryhmää yritettiin saada kokoon jo edellisellä hallituskaudella.

"Tälle alkaa kohta tulla aika kiire, joten viimeistään lomien jälkeen perustamispainetta täytyy alkaa lisätä. Ryhmän työskentely on ollut erittäin hedelmällistä, koska siinä on saman pöydän ääreen koottu kaikki eri tahot, niin kalastajat kuin luonnonsuojelujärjestöt, tutkijat ja viranomaisetkin pohjustamaan asetusta."

Luonnonsuojeluliitolla on tulevana lauantaina Puumalan satamassa Vaihda verkot katiskaan -tapahtuma, jonka Tiainen iloitsee sattuvan nyt juuri oikeaan saumaan.

"Tapahtumassa jaamme ihmisille ilmaisia, norppaturvallisia eli tiukkanieluisia katiskoita, ja he saavat antaa verkkonsa meille vaihdossa. Tapahtumia on järjestetty jo usean vuoden ajan, ja aiemmin keväällä olimme jo Savonlinnassa, missä jaoimme yli sata katiskaa. Puumalassa on jaossa sama määrä. Tällä hetkellä voimme vain ja ainoastaan vedota kalastajiin, että älkää laittako verkkoja veteen."

Myös WWF Suomi julkaisi keskiviikkona tiedotteen, jossa se vaatii verkkokalastuskiellon ulottamista heinäkuun loppuun välittömästi kuuttikuolemien ehkäisemiseksi. Ympäristöjärjestö on vaatinut tätä jo aiemmin.

Tiedotteessaan järjestö muistuttaa, että verkkokalastuskiellon jatkamiselle on myös alueen asukkaiden tuki ja viittaa Etelä-Savon maakuntaliiton ja WWF:n tekemien kyselyiden tuloksiin.

WWF myös vetoaa Saimaan alueen kalastajiin, jotta nämä valitsisivat norppaturvalliset katiskat.

Vaikka laki määrää, että kuuttikuolemista on ilmoitettava Metsähallitukselle, on arvioitu, että vain kolmasosa tapauksista tulee viranomaisten tietoon.

"Kuolemia ei välttämättä haluta ilmoittaa, koska pelätään, että rajoituksia tulee lisää. Vuosittain kuolleita kuutteja löytyy ajelehtimasta järvestä, ja lähes aina kuolinsyyksi on selvinnyt tukehtuminen eli kalanpyydyskuolema. Verkoista löytynyt kuollut kuutti on ehkä yritetty upottaa, mutta se on noussut pintaan. Syyllisiä on hyvin vaikea löytää", Kaarina Tiainen sanoo.

Tänä vuonna Metsähallituksen pesälaskennan mukaan syntyi 67 kuuttia, mutta luku saattaa olla tätä suurempi, sillä heikot jäät haittasivat pesälaskijoiden työtä. Saimaannorppien kokonaismäärä on 380–400.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Huonovointinen norppa ajautui rannalle Puumalassa: "Onneksi oli muikkuja mukana"

Kannan kasvu jatkuu: Saimaalla on jo yli 400 norppaa

Korkeasaareen tuotua saimaannorppaa ei voida palauttaa Saimaalle – "Voisi sairastuttaa koko populaation"