Ympäristö

Laatokan lohille avautuu väylä Suomeen – ministeri Leppä: "Kalatieasioita viriää nyt lisää viikoittain"

Hiitolanjoen patojen purkaminen nostaa joen arvoa myös matkailukohteena. Vanhat voimalaitosrakennukset säilytetään.
Terhi Torikka
Maa- ja ­metsätalousministeri Jari Leppä on hyvin tyytyväinen, että pitkä hanke Hiitolanjoella tuottaa nyt tulosta. Kädet kuvaavat oman haukisaaliin kokoa.

Itärajalla sijaitseva, Venäjän puolelle Laatokkaan laskeva Hiitolanjoki vapautuu pian pitkän odotuksen jälkeen vesivoiman tuotannosta uhanalaisten vaelluskalojen käyttöön, kun joessa sijaitsevat Kangaskosken ja Ritakosken vesivoimalaitokset kiinteistöineen siirtyvät Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen. Säätiö omistaa jo Lahnakosken voimalaitoksen.

Voimalaitosten padot puretaan ja kosket ennallistetaan, jolloin Laatokan lohelle ja taimenelle tulee uutta lisääntymis­alaa sekä vapaa nousuyhteys joen latvavesien laajoille koskialueille.

”Ollaan lähellä sitä hetkeä, että uhanalainen järvilohi voi uida vapaasti”, totesi Etelä-­Karjalan ­virkistysaluesäätiön hallituksen puheenjohtaja ­Ilkka Nokelainen Kangaskoskella tiistaina.

Hiitolanjoen Voima Oy:n osakekannan omistava Suomen Pienvoima Oy:n ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö alle­kirjoittivat sitovan esisopimuksen 19. heinäkuuta.

Hiitolanjoki on Suomen ainut vesistö, jossa on täysin luonnonvarainen järvilohikanta. Myös hanke on suuruudeltaan ensimmäinen laatuaan.

Taustalla on viranomaistahojen lisäksi joukko säätiöitä, yhdistyksiä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Budjetista noin puolet tulee valtiolta. Maa- ja metsätalousministeri Jari ­Leppä (kesk.) varmisti kärkihankerahoituksen keväällä.

”Tämä on erinomainen esimerkki siitä, mitä voidaan saada aikaan kun laitetaan julkiset ja yksityiset rahat yhteen”, Leppä totesi Hiitolanjoella eilen tiistaina.

Hankkeen onnistuminen on saanut liikkeelle muitakin.

”Viikoittain viriää jossain kalatieasia. Suuruusluokat ovat tonneista miljooniin. Monissa joissa on paljon potentiaalia kantojen vahvistamiseen.”

Ministeri ei perhokalasta, mutta kehaisee saaneensa tänä kesänä tyttärensä kanssa elämänsä suurimman kalan.

”Miten kymmenkiloinen hauki olikaan edes mahtunut katiskaan”, Leppä pohtii ja levittää hymyillen kätensä kuvaamaan vonkaleen kokoa.

Patojen poistaminen aloitetaan suunnittelu- ja luvitustyön jälkeen Hiitolanjoen alimmalta nousuesteeltä Kangaskoskelta loppukesällä 2021. Kaksi muuta patoa puretaan seuraavina vuosina ja joen uoma siirtyy takaisin alkuperäiseen paikkaansa. Valmista pitäisi olla vuonna 2024.

Vanhat voimalarakennukset säästetään ja niille etsitään uutta käyttöä. Muutenkin aluetta muokataan matkailukäyttöön sopivaksi.

Kangaskosken alapuolen kunnostus voidaan aloittaa jo tänä vuonna, joten lohikalojen poikastuotanto Suomen puolella saadaan nousuun nopeasti.

Ennallistamisen odotetaan vakiinnuttavan luonnonvaraisen järvilohen Suomen lajistossa sekä kaksinkertaistavan Hiitolanjoen lohikalatuotannon. Joki on Laatokan lohen tärkein kutujoki.

Hiitolanjoki nousee patojen purkamisen myötä kiinnostavaksi kalastus- ja luontomatkailukohteeksi.

”Koskien vapautus on merkittävä ennen kaikkea uhanalaisille vaelluskaloille, mutta myös Etelä-Karjalan elinvoimaisuudelle”, arvioi Nokelainen.

Myös Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen ennakoi patojen purkamisesta piristysruisketta alueen matkailulle.

”Täällä on pian kolme komeaa vapaata koskea. Lohikannan vahvistuessa Hiitolanjoesta kehittyy Suomen merkittävin järvilohijoki, jokaisen kalamiehen unelma.”

Terhi Torikka
Hiitolanjoen alkuperäinen uoma Kangaskosken vesivoimalaitoksen vieressä. Tästä järvilohet pääsevät lähivuosina taas nousemaan virtaa ylöspäin latvavesille.
Lue lisää

Hiitolanjoella tänä keväänä kuoriutuneet järvilohenpoikaset vaeltavat aikanaan järvisyönnökseltä padoista vapaaseen jokeen

Ja keskellä virtaa joki

Uhanalaisten kalojen pyynnin sääntelyä tiukennetaan

Yle: Lieksassa kiehuu riitaisa soppa järvilohen salakalastuksesta