Ympäristö

Saimaannorpalla kaksi uhkaa: kalanpyydyskuolleisuus ja ilmastonmuutos

Saimaannorppien kuuttikuolemat eivät ole vielä täysin poikkeuksellisissa määrissä.
Saimaannorpalla on kaksi suurta uhkaa: kalanpyydyskuolleisuus ja ilmastonmuutos. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Saimaannorpan kuutti löydettiin viime perjantaina verkkoon hukkuneena Savonlinnan Pihlajavedellä, Metsähallitus kertoo verkkosivuillaan. Kuutti oli viides heinäkuussa kalanpyydykseen kuollut saimaannorppa. Kaikki kuolleet ovat olleet viime keväänä syntyneitä kuutteja.

Tämän lisäksi on löydetty kuudes nuorehko norppa, joka oli jo pitkälle mädäntynyt ja jäänyt kangaskatiskaan todennäköisesti jo viime kesänä. Kangaskatiska on laiton katiskatyyppi Saimaalla.

Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela kertoo, ettei tänä kesänä verkkoihin kuolleiden norppien lukumäärä ole poikkeuksellinen. Kalanpyydyksiin on kuollut vaihtelevasti kahdesta seitsemään norppaa vuodesta 2010 lähtien. Myös aiempina vuosina kuuttien verkkokuolemat ovat voineet osua heinäkuun alkuun.

WWF Suomen ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen on sitä mieltä, että kuuttikuolemissa ollaan tällä hetkellä keskiarvolukemissa.

"Metsähallituksen tilastojen perusteella 2010-luvulla keskimäärin on löydetty 4,5 (kalanpyydyksiin kuollutta) per vuosi. Mutta vuosi on vasta vähän yli puolenvälin", Tolvanen sanoo.

Yhteensä tämän vuoden aikana on kuollut 12 norppaa, mikä on viime vuosia vähemmän. Viime vuoden luku oli 32, ja vuonna 2017 kuoli yhteensä 38 norppaa.

Metsähallituksen arvion mukaan noin 40 prosenttia norppakuolemista tulee ilmi. Useimmat ovat luonnollisesti kuolleita aikusia norppia, jotka ovat ajautuneet mökkirantoihin.

Eilen illalla Puumalasta löytyi myös sairas kuutti, joka kuljetettiin tänään Korkeasaaren villieläinsairaalaan hoidettavaksi. Koskelan mukaan norppa oli huonokuntoinen ja laiha, ja sillä oli nirhaumia turkin pinnassa. Yksi epäily on, että se olisi jäänyt verkkoihin kiinni.

"Se olisi aika harvinaista, jos verkossa kävisi ja pääsisi karkuun siitä. Käytännössä kun verkkoon jää, norppa rimpuilee ja sotkee itsensä niin, ettei pääse pinnalle", Koskela sanoo.

Sekä Metsähallitus että WWF Suomi ovat sitä mieltä, että verkkokalastuskieltoa tulisi jatkaa heinäkuun loppuun asti. Molemmat esittivät huhtikuussa 2016 voimaan tulleen kalastusrajoitusasetuksen valmisteluissa, että heinäkuu tulisi ottaa rajoituksen piiriin.

Nyt verkkokalastuskielto päättyy kesäkuun lopussa. Verkkoihin takertuu nimenomaan kuutteja, sillä aikuiset norpat ovat suurempia kuin helmikuun lopussa syntyneet kuutit.

"Siinä yhdessä kuukaudessa kuutti vahvistuisi ja oppisi ympäristöä paremmin", Koskela kertoo.

Maa- ja metsätalousministeriö aikoo perustaa työryhmän pohjustamaan vuoden 2021 kalastusrajoitusasetuksen valmistelua. Koskelan mukaan Metsähallitus esittänee heinäkuuta jälleen rajoituksiin mukaan.

WWF Suomen Tolvasen mukaan kuuttien kuolleisuuspiikki on siirtynyt selvästi heinäkuulle.

Kuutit ovat silloin vielä pieniä ja erityisessä vaarassa jäädä verkkoihin. Heinäkuu on myös vilkkainta mökkeilyaika, jolloin siellä Saimaassa on verkkoja.

Heinäkuun alussa tarvittavat 50 000 allekirjoitusta saanut kansalaisaloite vaatii, että verkkokalastus kielletään saimaannorpan levinneisyysalueella ympäri vuoden. Norpan kannalta täyskielto olisi paras ratkaisu, Tolvanen sanoo. Hänen mukaansa norppakannalle on elintärkeää, että kalanpyydyskuolleisuutta vähennetään.

"Saimaannorpalla on kaksi suurta uhkaa: kalanpyydyskuolleisuus ja ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos on tulevaisuudessa suuri uhka, kun norppa on riippuvainen lumipesästä ja jääpeitteestä lisääntymisessään. Norppakannan pitäisi saada kasvaa mahdollisimman ripeästi, että sillä olisi paremmat mahdollisuudet vastata siihen uhkaan", Tolvanen sanoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Luonto tulee lähelle uusissa sairaaloissa: Kainuun keskussairaalassa syntyvät vauvat saavat tulevana vuonna ensikuksat

Metsähallituksen johtajaehdokkaiden paremmuus selviää marraskuussa

Metsähallituksen johtoon haki 23, mukana metsäalan kärki