Ympäristö

WWF: Ruuantuotantoon käytetään 69 prosenttia makeasta vedestä ja se aiheuttaa 70 prosenttia luonnon monimuotoisuuden romahtamisesta – maatalouden on mullistuttava

Ympärivuotista kasvipeitettä on lisättävä, kosteikkoja rakennettava ja teollisten lannoitteiden kulutusta vähennettävä, WWF linjaa.
Satu Lehtonen
Metsää raivataan viljelysmaaksi monessa trooppisen ilmaston maassa.

Ihmiset käyttävät maata enemmän kuin koskaan ennen, WWF tiedottaa. Ihmisten toimet ovat vaikuttaneet noin 72 prosenttiin jäästä vapaasta maapinta-alasta. Kestämätön maankäyttö tarkoittaa muun muassa luonnollisten elinympäristöjen muuttamista, metsähakkuita ja tehomaataloutta.

Jos emme muuta pikaisesti tapaamme käyttää maata, ilmastokriisiä ei pystytä ratkaisemaan, varoittaa tänään julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n erikoisraportti.

"Nykyiset maankäyttötavat kiihdyttävät ilmastonmuutosta lisäämällä päästöjä ja vähentämällä luonnon kykyä sitoa hiiltä. Toimenpiteillä on kiire. Nykymenolla maa- ja metsätalouden päästöjen ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan maailmanlaajuisesti, vaikka ne pitäisi saada jyrkkään laskuun", sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Yksi suurimpia syitä kestämättömään maankäyttöön on nykyinen ruuantuotanto. Globaali ruokajärjestelmä aiheuttaa 25–30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä.

WWF:n mukaan 34 prosenttia maasta ja 69 prosenttia makeasta vedestä kuluu ruuantuotantoon. Ruuantuotanto on syy 75 prosenttiin trooppisesta metsäkadosta ja 70 prosenttiin luonnon monimuotoisuuden romahtamisesta.

"Maailman ruuantuotannon on mullistuttava, jos haluamme torjua ilmastokriisin. Maapallon väestön on siirryttävä kasvispainotteiseen ruokavalioon, jotta jatkuva liha- ja maitotuotteiden kulutuksen kasvu saadaan taitettua", Rahunen toteaa.

Maa- ja metsätalouden käytäntöjen on muututtava myös Suomessa, jotta pystyisimme tekemään osuutemme ilmastokriisin torjunnasta. Suomen hiilinielu pieneni viime vuonna 30 prosenttia lisääntyneiden metsähakkuiden takia. 

"IPCC-raportin viesti soiden ja turvemaiden suojelusta on myös erittäin ajankohtainen Suomelle, kun pohditaan, kuinka pääsemme hiilineutraaliustavoitteeseen. On käsittämätöntä, että turpeen energiakäyttöä jatketaan Suomessa. Sillä on pieni rooli energiantuotannossa, mutta se aiheuttaa mittavat päästöt", Rahunen sanoo.

Maatalousperäiset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin viidennes Suomen kokonaispäästöistä. Ilmastokestävään maatalouteen siirtymiseksi on monia keinoja.

Suomessa tärkeintä on suopeltojen ja turvemaiden raivauksen lopettaminen.

Myös ympärivuotista kasvipeitettä on lisättävä, kosteikkoja rakennettava ja teollisten lannoitteiden kulutusta vähennettävä. Ruuantuotantoa ja -kulutusta pitää ohjata tuki- ja verouudistuksilla, jotta lihantuotanto ja -kulutus vähenevät sekä kotimaisten kasviproteiinien tuotanto ja kulutus lisääntyvät.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kysely: Ilmastonmuutos painaa lasten mieltä – eivät tiedä, millaisessa maailmassa aikuistuvat

Sitran kyselytutkimus: ilmastonmuutos herättää suomalaisissa yleisimmin kiinnostuksen tunteen – myönteiset tunteet lisäävät ihmisten aktiivisuutta ongelman edessä

Lentohäpeästä viljelijähäpeään – keskustelu ilmastovaikutuksista roihahti Ruotsin sosiaalisessa mediassa