Ympäristö

Niittyjen ja ketojen umpeenkasvu heikentää pistiäisten elinoloja – uhan alla erityisesti kukkien ja hyötykasvien pölyttäjät

Umpeenkasvun lisäksi pistiäisten uhanalaistumiseen vaikuttavat rakentaminen, lahopuun väheneminen ja maatalouden muutokset.
Juho Paukkunen / Luonnontieteellinen keskusmuseo
Ruusuruohokiertomehiläinen on harvinainen, nykyään vain Itä-Suomessa esiintyvä vaarantuneeksi arvioitu laji. Se elää paahteisilla kedoilla ja tienvarsilla.

Suomen suurin hyönteislahko eli pistiäiset jatkaa uhanalaistumistaan, tiedottavat Suomen ympäristökeskus (Syke) ja pistiäistyöryhmä.

Myrkkypistiäisille suurin uhka on niittyjen ja paahdeympäristöjen umpeen kasvaminen.

Monien pistiäislajien uhanalaistumiseen vaikuttaa myös teiden rakentaminen, joka saattaa tuhota pistiäisten pesäpaikkoja. Lisäksi pistiäislajeja uhkaavat lahopuun ja puurakenteiden väheneminen sekä maatalouden muutokset.

Maapesijöiden ahdinkoa helpottavat kuitenkin jonkin verran korvaavat elinympäristöt kuten lentokentät, ratapihat tai maankaatopaikat.

Keväällä julkistetun uhanalaisuusarvioinnin mukaan noin 16 prosenttia Suomen kaikista pistiäislajeista on uhanalaisia.

Arvioinnissa oli mukana vain vajaa viidennes kaikista Suomessa tavatuista pistiäislajeista, minkä vuoksi se ei ollut yhtä kattava kuin edellinen, vuonna 2010 tehty tarkastelu.

Myrkkypistiäisistä arvioitiin kuitenkin lähes kaikkien Suomessa tavattavien pistiäislajien uhanalaisuustilanne, saha- ja kätköpistiäisistä vajaa puolet.

Arvioiduista myrkkypistiäislajeista 15 prosenttia on luokiteltu uhanalaisiksi. Määrä säilyi samana kuin edellisessä arvioinnissa, mutta Suomesta hävinneeksi määritettiin neljä lajia enemmän kuin edellisessä arvioinnissa.

Myrkkypistiäisten taantumisen tärkein syy on niittyjen, ketojen ja paahdeympäristöjen umpeenkasvu. Erityisesti kärsivät kukkien ja useiden hyötykasvien pölyttäjät.

Pölyttäjinä tärkeiden mesipistiäisten uhanalaisten lajien 17 prosentin osuus on selvästi keskimääräistä korkeampi.

Vaikka osa uhanalaisista myrkkypistiäisistä elää suojelualueilla, ne eivät selviä ilman laaja-alaisempaa ketojen ja niittyjen hoitoa.

Aiempaan arviointiin verrattuna uhanalaisiksi luokiteltujen sahapistiäislajien määrä on edelleen noussut.

Syynä ovat niin avoimien niittyjen umpeenkasvu, metsänkäsittely kuin lehtojen kuusettuminen.

Valonpilkahduksia on kuitenkin näkyvissä, sillä kolme edellisessä arvioinnissa hävinneiksi luokiteltua sahapistiäislajia on löydetty uudelleen. Ne on kuitenkin arvioitu edelleen uhanalaisiksi.

Kätköpistiäiset ovat Suomen runsaslajisin hyönteisryhmä. Uhanalaisten lajien osuus arvioiduista lajeista on kuitenkin korkea, yli 20 prosenttia.

Toisten hyönteisten tai hämähäkkieläinten loisina kehittyvien kätköpistiäisten taantuminen on useimmiten seurausta isäntäeläinten vähenemisestä.

Lue myös:

Suomen perhoslajisto muuttuu ennätysvauhdilla – ilmaston lämpenemisestä kärsivien lajien määrä kasvanut yli 10-kertaiseksi vajaassa vuosikymmenessä

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hyönteispönttö auttaa pölyttäjiä lisääntymään – nyt on oikea hetki kerätä siihen ainekset luonnosta

Metsätalous hävittää jäkäliä – yli 200 uutta lajia uhanalaisten listalla

Kosteikkoluonto ei elvy perinteisellä suojelulla – lisäresursseja kaivataan kiivaasti ennallistamiseen ja vieraspetojen pyyntiin