Ympäristö

Ympäristöjärjestöt eivät osaa kertoa, mihin sademetsien suojeluun kerätyt varat täsmälleen käytetään

Greenpeace luottaa poliittiseen painostukseen ja valvontaan, eikä osta metsäalueita. WWF edistää yhteistyötä alueiden suojelemiseksi ja kehittää kylämetsätaloutta.
Hanna Linnove
Amazonin metsäpaloista huolestuneet suomalaiset ovat innostuneet lahjoittamaan rahaa sademetsien suojeluun.

Amazonin sademetsissä riehuvat tulipalot ovat saaneet monet lahjoittamaan rahaa ympäristöjärjestöjen sademetsäkampanjoihin. Varoja keräävät muun muassa WWF ja Greenpeace. Kummastakaan järjestöstä ei osata arvioida, miten kerätyt varat tarkalleen käytetään.

"Sademetsien suojelutyö menee pitkäjänteisesti suunniteltujen toimintasuunnitelmien kautta, mutta nyt Amazonin kohdalla tarkat suunnitelmat päivittyvät enkä vielä osaa sanoa prosenttilukuja esimerkiksi kaluston hankinnan ja paikallisten tukemisen osalta tai palaneiden alueiden ennallistamisen suhteen", sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Sademetsien suojelussa WWF:n työtä on ollut suojelualueiden aikaansaaminen yhteistyössä hallinnon, paikallisyhteisöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

"Lisäksi olemme olleet kehittämässä kylämetsätaloutta, jossa paikalliset ihmiset voivat hyödyntää omia metsiään kestävällä tavalla, eikä esimerkiksi metsäkatoa ja metsäpaloja sen seurauksena esiintyisi."

Luukkosen mukaan WWF:n tehtävä ei ole sammutella paloja, mutta sitäkin työtä joudutaan tekemään kohdealueilla.

Greenpeacella on pysyvä toimisto Brasilian Manauksessa. Järjestö on 27 vuoden ajan valvonut Brasilian metsiä satelliittien ja lennokkien avulla sekä maastossa yhdessä paikallisten alkuperäisasukkaiden ja organisaatioiden kanssa raportoiden säännöllisesti metsäpalojen laajuudesta ja seurauksista.

"Tallennamme todisteet laittomista hakkuista, karjan laiduntamisesta tai viljelmistä. Teemme näin laittomista hakkuista julkisia ja huolehdimme, ettei toiminta jatku piilossa viranomaisilta. Laittomien hakkuiden ja maanvaltauksen raportoiminen on tärkeää, koska nämä alueet ovat erityisen herkkiä metsäpaloille. On syytä muistaa, että palot ovat useimmiten ihmisten sytyttämiä", Greenpeacen viestintäpäällikkö Juha Aromaa kertoo.

Greenpeace ei osta metsää suojeltavaksi, "koska poliittiset päätökset sekä teollisuuden ja kuluttajien toimintatapojen muutokset ovat kustannustehokkaampia".

Aromaan mukaan on vielä liian aikaista sanoa, miten lahjoitetut varat täsmälleen jakautuvat.

"Tilanne kehittyy nopeasti, ja toimimme sen mukaisesti. Raportoimme kampanjan etenemisestä kanavissamme ja rahankäytöstä vuosikertomuksissa. Tehokkain toimi palojen estämisessä pitkällä tähtäimellä on poliittinen painostus sekä Brasiliassa että kansainvälisesti, jotta Brasilia lopettaa Amazonia suojelevien ympäristömääräysten purkamisen ja palontorjuntaan käytettävien varojen leikkaukset."

Maan presidentti Jair Bolsonaro suorastaan yllyttää maanomistajia rikolliseen raivaamiseen.

"Brasiliassa on vaarallista toimia luonnonsuojelun puolesta, mutta osaamme huomioida nämä haasteet", Aromaa toteaa.

Metsäpalojen sammutustyötä järjestö tukee muun muassa Venäjällä ja Indonesiassa kouluttamalla paikallisia yhteisöjä palontorjuntaan ja palojen valvontaan.

Vuonna 2018 Greenpeace sai tukijoiltaan Suomessa 2,1 miljoonaa euroa. 45 prosenttia varoista tilitetään maailmanlaajuiseen toimintaan, muun muassa Brasiliassa.

"Juuri nyt ihmiset ovat erittäin huolissaan Amazonin tilanteesta, ja ovat 23.8. jälkeen lahjoittaneet noin 180 000 euroa.

WWF ei lähettänyt lukuja kerätyistä lahjoituksista.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tulipalot maailman suurimpiin kuuluvalla kosteikkoalueella Brasiliassa nelinkertaistuivat viime vuodesta

Katainen uskoo Mercosur-sovun vauhdittavan maatalousvientiä – Amazonin metsäpalot voivat kuitenkin hidastaa sopimuksen valmistumista

Lintilä ihmettelee: "Ilmastosta huolestuneen pitää kannattaa kaikkia mahdollisia esityksiä lihaverosta lentoveroon sekä polttomoottoriautoista ja lapsenteosta luopumiseen"