Ympäristö

YK:n tutkimusryhmä: Kestävä kehitys vaatii muutosta niin taloudessa kuin ruokajärjestelmissäkin – Suomessa tarvitaan muutoksia maankäyttöön

Eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden kato ja kasvava jäteongelma vievät maailmaa kestämättömään suuntaan.
Kimmo Haimi
Suomessa ongelmakohdiksi ympäristön kannalta nousevat tutkijan mukaan soiden ja metsien energiakäyttö.

YK:n asettama kansainvälinen tutkimusryhmä arvioi, että maailman kestävän kehityksen tila heikkenee. Epäsuotuisan kehityksen taustalla on neljä ilmiötä: eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden kato ja kasvava jäteongelma.

Ratkaisuja ongelmiin on tarjolla, mutta muutoksen aikaansaaminen vaatii merkittäviä järjestelmätason muutoksia. Myös Suomen on hoidettava oma osansa.

Kansainvälisen tutkimusryhmän suomalainen jäsen, tutkimusprofessori Eeva Furman Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että suuntaa voidaan kääntää kestävämpään suuntaan kehittämällä kuutta osa-aluetta.

Niitä ovat kansalaisten hyvinvointi ja toimintamahdollisuudet, kestävä ja oikeudenmukainen talous, kestävät ruokajärjestelmät ja terveelliset ruokatottumukset, kestävän energian saanti, kestävä kaupunkikehitys sekä globaalien luonnonjärjestelmien turvaaminen.

Osa-alueita voidaan kehittää neljällä toisiaan tukevalla keinolla, joita on sovellettava yhtä aikaa. Keinoja ovat kehitystä tukeva politiikka, muutosta tukevat taloudelliset keinot, tuki yksilön omaan ja yhteisölliseen toimintaan sekä tutkimuksen ja teknologian hyödyntäminen.

Furman mainitsee esimerkkinä terveellisen ja kestävän ruokavalion, jota voidaan tukea esimerkiksi vähentämällä sokerin käyttöä elintarviketeollisuudessa ja kodeissa sekä kehittämällä julkista ruokailua. Maataloudessa on puolestaan pienennettävä ilmastovaikutuksia.

Yhdeksi osa-alueeksi Furman nostaa varhaislapsuuden olojen parantamisen. Koulutus, turvallisuus, pääsy terveydenhuoltoon sekä luontoyhteys vaikuttavat suuresti henkilön elämään ja kansantalouteen.

Talouden osalta päättäjien ja yritysten on tuettava kestäviä sijoituksia ja lopetettava kestämättömien alojen tukeminen. Talouskasvu on kytkettävä irti luonnonvarojen ylikulutuksesta.

Fossiilisten polttoaineiden tuet pitäisi lopettaa ja ottaa käyttöön hiilen hinnoittelu. Ympäristölle haitallisten tuotteiden hintaa tulisi nostaa.

Suomen kestävän kehityksen paneeli laatii ensi vuonna ehdotuksen kansallisiksi jatkotoimiksi. Furman on paneelin puheenjohtaja.

Muiden rikkaiden maiden tavoin Suomi kantaa suurta taakkaa ilmastonmuutoksen etenemisestä, luonnon monimuotoisuuden kadosta ja jätteiden synnystä.

Toisaalta Suomi toimii jo monelta osin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja on käynnistänyt useita tutkijoiden suosittelemia toimia. Esimerkiksi nykyinen hallitusohjelma ja budjetti on rakennettu kestävän kehityksen pohjalle.

"Suomessa tehdään ja kokeillaan paljon, mutta kytkentöjen merkitystä ei ole vielä riittävästi huomioitu."

Ympäristön osalta ongelmakohdiksi Furman nimeää soiden ja metsien käytön erityisesti energiaksi ja perinnemaisemien hupenemisen. Kestävän kehityksen paneeli tulee esittämään muutoksia maankäyttöön.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Keskustelu ilmastonmuutoksesta kaatuu kysymykseen uskosta

Lukijalta: Miksi uutistenlukijoilla on oltava joka päivä eri vaatteet? Entä miksi media nostaa formulat ja rallit esikuviksi?

Kestävä elintapa