LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ympäristö

Onko haravointi tarpeellista ollenkaan? Näin syksyllä kertyvät lehdet kannattaa käsitellä puutarhan parhaaksi

Pieni kosteus on kompostille paras. Märkä saa lehdet mätänemään, liian kuivassa lehdet eivät kompostoidu.
Juho Leskinen
Tammenlehdet maatuvat nopeammin, kun ne silppuaa ennen kompostointia.

Pian se alkaa, lehtien haravointi! Kun kasa on haravoitu tai puhallettu kokoon, pitäisi ratkaista, minne lehdet laittaa.

Ei ainakaan jäteasemalle, sanoo Kotipuutarha-lehden päätoimittaja Maija Stenman. Hän vinkkaa, että lehtiä kannattaa laittaa pensaiden ja perennapenkkien juurelle, jossa ne tuottavat humusta ja parantavat samalla maata.

Kasvimaankin voi hyvin peittää lehdillä. Jos kuitenkin lehtokotelot tai espanjansiruetanat vaivaavat pihaa kovin, lehtiä ei kannata levitellä. Mullan päällä oleva paksu kate antaa niille oivallisen suojan.

Jos on lehtimullan tarvetta, lehdet kannattaa kompostoida. ”Ne ovat hyvää raaka-ainetta, jota ei kannata hukata”, Stenman sanoo.

Tämän syksyn lehdistä voi Stenmanin mukaan saada multaa jo tulevana keväänä tai viimeistään ensi syksynä.

Talousjätekompostoriin lehtiä ei pidä tunkea, ne täyttävät sen hetkessä.

Lehdille kannattaa rakentaa puutarhajätekomposti, hyvä sellainen syntyy laudoista tai vesivanerista. Verkosta rakennetut jäävät liian ilmaviksi, eikä hajotustoiminta ole silloin tehokasta.

Avokomposti kannattaa peittää syksyn lopuksi pressulla tai kannella, jottei sinne lennä rikkakasvien siemeniä.

Mustassa paksussa jätesäkissäkin voi kompostoida. Lehdet kannattaa laittaa sinne ilmavasti ja asettaa säkit niin, että ne ovat auringossa, mikä edesauttaa lehtiaineksen hajoamista.

Jos kompostiin laittaa pelkkiä lehtiä, se menee helposti liian tiiviiksi, jolloin kompostoituminen hidastuu. Väliin kannattaakin laittaa jotakin kuivaa aineista, esimerkiksi oksakariketta, joka pitää kompostin ilmavana.

Risuja voi kokeilla, mutta niitä ei pidä laittaa kokonaisina, vaan ajaa ne ensin pieniksi oksasilppurilla.

Sääntönä kannattaa muistaa, että pieni kosteus on parasta. Märkä saa lehdet mätänemään, liian kuivassa lehdille taas ei tapahdu mitään.

Pihan lehtipuiden lehdet kompostoituvat eri tahtiin.

Syksyn aluksi tippuvat koivun lehdet maatuvat helposti, mutta tammen paksut, nahkeat lehdet eivät hetkellä muutu mullaksi. Niidenkin maatumista voi kuitenkin nopeuttaa.

Stenman suosittelee silppuamista. Hänellä itsellään on imevä lehtipuhallin, joka silppuaa samalla kätevästi lehdet pussiin. Lehtien päältä voi myös koettaa ajaa ruohonleikkurilla tai tunkea lehtimassaa oksasilppurin nieluun.

Urea nopeuttaa kompostoitumista, sitä saa rakeena tai sitten voi käskeä lapset pissalle lehtikasaan.

Jos nurmikolle jää syksyllä lehtiä, ne eivät ole suureksi haitaksi. Kun nurmen leikkaa viimeisen kerran, lehdet silppuuntuvat ja maatuessaan edesauttavat nurmen hyvää kasvua.

Vaahteranlehdistä tulee kuitenkin helposti nurmelle paksu matto, joka voi tehdä sille haittaa. Enimmät lehdet kannattaa kerätä pois.

Stenmanin mielestä ihmiset ottavat turhaan paineita lehtiensä kompostoimisesta. ”Eihän luonnossakaan kukaan haravoi lehtiä, kyllä ne sinne maatuvat”, hän sanoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Testaa hartioidesi liikkuvuus tällä lapamuljautushaasteella

Tiesitkö, miten voit vahvistaa haravoinnilla lihaksiasi? – katso vinkit videolta

Haravoitko hartiavoimin? – Se ei kannata!