Ympäristö

Tiesitkö? Mökkisiivouksen tai halkoliiterin pölyssä piilee virusvaara – myyräkuumetta esiintyy tänä vuonna runsaasti

Myyriä on runsaasti etenkin Itä-Suomessa ja ylimmässä Lapissa.
Jukka Pasonen
Metsämyyrän ulosteista voi saada Puumala-viruksen, joka aiheuttaa myyräkuumetta.

Metsämyyrien eritteistä hengityksen kautta tarttuvaa Puumala-virusta on todettu tänä vuonna jo runsaat 720 tapausta. Määrä on enemmän kuin viime vuonna ja edellisvuonna vastaavaan aikaan.

"Esiintyminen liittyy kiinteästi myyräsykleihin. Niiden huippujen jälkeen riski kasvaa", kertoo johtava asiantuntija Jussi Sane Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).

Edellinen epidemia oli Suomessa vuonna 2016. Silloin tapauksia todettiin yli 1 600. Tänä vuonna määrä ei ehkä nouse yhtä korkeaksi, Sane arvelee.

Myyräkuumetta esiintyy eniten syksyllä ja talvella, kun myyrät hakeutuvat rakennuksiin, kuten liitereihin. "Eniten sairastuneita todetaan yleensä joulu-tammikuussa", Sane toteaa.

Alueellisesti esiintyminen vaihtelee paljon, ja liittyy suoraan myyräkannan alueellisiin vaihteluihin.

Kuluvan vuoden runsas myyräkuumeen esiintyminen oli ennustettavissa jo kesällä, kun myyräkannat näyttivät Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurannan mukaan runsastuvan kohti huipputiheyksiä Itä-Suomessa ja osassa ylintä Lappia.

Luke varoitti jo kesällä myös merkittävästä myyrätuhojen riskistä tulevana talvena ja suositteli istuttamaan taimet varhain, tai siirtämään istutusta ensi kesään, kun myyrähuippu on ohi.

Myyräkuume on munuaisoireita aiheuttava kuumetauti. Sen lähde on Puumala-virus, joka tarttuu punaruskeasta metsämyyrästä ja sen virtsan saastuttamasta maaperästä hengittämällä pölyä. Tauti ei tartu ihmisestä toiseen.

Tauti aiheuttaa elinikäisen immuniteetin, joten siihen voi sairastua vain kerran. Suomen aikuisväestöstä noin viisi prosenttia on vasta-ainetutkimusten mukaan sairastanut taudin, osa todennäköisesti huomaamattaan. Iso osa tartunnoista on oireettomia tai lieviä kuumetauteja, jotka eivät johda tutkimuksiin.

Oireet alkavat vasta 2-6 viikon kuluessa tartunnasta. Ensimmäiset oireet ovat usein kuume sekä säryt. Muita oireita voivat olla uneliaisuus, rauhattomuus ja pahoinvointi. Myyräkuumeeseen viittavat usein myös näköoireet, jotka korjaantuvat muutamassa päivässä.

Munuaisten toiminta alkaa heiketä muutamia päiviä kuumeen alkamisen jälkeen, mikä ilmenee virtsamäärien pienenemisenä.

Selkeitä riskiryhmiä taudin suhteen ei ole määritetty, mutta tauti on yleisempi miehillä kuin naisilla. Sairastuneiden keski-ikä on yli 50 vuotta, ja lapsilla myyräkuume on harvinainen, Sane kertoo.

"Joillakin saattaa olla geneettinen alttius, ja yksi riskitekijä on tupakointi", hän lisää.

Keskimääräinen kuolleisuus myyräkuumeeseen on pieni, kuolemantapauksia ei esiinny joka vuosi.

Myyräkuumeeseen ei ole parantavaa lääkettä tai rokotetta. Se paranee itsestään vähitellen.

Parhaiten tautia voi ehkäistä välttämällä pölyn hengittämistä paikoissa, joissa voi olettaa olevan myyriä. "Sellaisissa tiloissa työskennellessä tai siivotessa kannattaa käyttää maskia. Siivoukseen kannattaa valita märkä rätti pölyävän imuroinnin sijaani", Sane neuvoo.

Hän arvelee, että myyräkuume on yhä monille tuntematon, eikä sitä välttämättä aina huomata varoa tilanteissa, joissa riski on suuri.

"En tarkoita, ettei pitäisi tehdä sellaisia hommia, joissa riski on, mutta se kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi maskia käyttämällä", Sane neuvoo.

Lue lisää

Myyräkuume tarttuu hengitysteitse syksyllä erityisesti mökkisiivouksessa ja klapihommissa

Aarre: Valtaosa EU:n myyräkuumetapauksista ilmenee Suomessa – varmin tapa saada tartunta on hakata klapeja liiterissä

Etelä-, Itä- ja Pohjois-Suomessa myyriä maltillisesti, Länsi- ja Keski-Suomessa myyrämäärät runsastuvat

Myyräkuumetta on tänäkin vuonna syytä varoa, vaikka myyräkannat ovat nyt pieniä