LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ympäristö

Ahvenanmaalaisella lintuasemalla Signilskärillä on rengastettu yli 200 000 lintua

Petolintujen muuttoa voi tarkkailla Pohjoismaiden vanhimmalla lintuasemalla Ahvenanmaalla.
Maija Partanen
Merikotka laskeutuu Signilskärille. Suomen suurinta lintua on osuvasti kutsuttu lentäväksi räsymatoksi. Sen siipien kärkiväli on 190 – 240 m.

Ahvenanmaan Signilskärillä on seurattu muuttolintuja jo vuodesta 1927. Signilskär sijaitsee kahdeksan kilometriä Eckeröstä länteen ja 20 kilometriä Ruotsin rannikosta itään. Signilskär oli satoja vuosia tärkeä tukikohta Ruotsin ja Suomen välisessä postiliikenteessä, jonka yksi kriittisistä vaiheista oli venematka Ahvenanmeren yli.

Signilskärillä on ollut merkittävä asema suomalaisessa lintujen rengastustoiminnassa. Saarella on rengastettu yhteensä 232 985 lintua vuosina 1950–2018. Lintujen rengastus aloitettiin jo vuonna 1934, kun Ahvenanmaan lintuyhdistys oli ostanut Ekvallin tilan. Luonnonsuojelija Pentti Linkola rengasti saarella lintuja rysätyyppisillä pyydyksillä 1950- ja 1960-luvuilla. Rengastamisella on saatu kerättyä tärkeitä tietoja lintujen muuttomatkoista, elintavoista ja eliniästä.

”Signilskärillä on rengastettu erityisen paljon petolintuja” kertoo lintujen rengastaja ja biologi Rauno Yrjölä.

”Varpushaukat lähtevät Eckerön Storbystä ja lentävät meren pintaa pitkin kohti Signilskäriä. Ne saapuvat saareen itämetsään, ja osa pysähtyy sinne napsimaan tiaisia ja peippoja välipalaksi ennen kuin jatkavat matkaa Ruotsiin” selittää Yrjölä.

Varpushaukkojen muutto alkaa elokuussa ja jatkuu syyskuulle asti. Vuosina 1974–2018 saarella on rengastettu yhteensä 3 161 varpushaukkaa, ilmenee luonnontieteellisen museon rengastustoimiston tietokannasta. Saaren kautta muuttava lajisto vaihtuu syksyn etenemisen myötä.

Varpushaukkojen jälkeen syyskuussa muuttaa paljon peippolintuja, punarintoja, hippiäisiä ja tiaisia. Sitten on rastasmuuton aika ja lokakuussa saaren yli muuttaa runsaasti variksia ja naakkoja kohti länttä. Joinakin vuosina vaelluslinnut ovat liikkeellä, ja esimerkiksi käpytikkoja tai pähkinähakkeja voi silloin havaita tavallista runsaammin.

”Signilskärillä on rengastettu sinne eksyneitä harvinaisuuksia kuten taigakirvisiä, taikauunilintuja, hippiäisuunilintuja ja isokirvisiä”, mainitsee Yrjölä.

Vuosikymmenten aikana saarella on nähty myös monia Suomelle uusia lajeja: punapäälepinkäinen (7.6.1930), virtavästäräkki (23.10.1931), hippiäisuunilintu (30.10.1934), taigauunilintu (8.10.1962), kapustahaikara (9.10.1975) ja aavikkokultarinta (9.10.1997).

”Viereisellä Enskärillä pesi merikotka jokin aika sitten pihametsikössä sen jälkeen, kun merivartiosto oli muuttanut pois saarelta” kertoo Suomen Luonnon toimituspäällikkö ja biologi Antti Halkka. Merikotkia ruokittiin sianruhoilla lähisaaristossa vielä 1980-luvulla, koska merikotkien kanta oli sukupuuton partaalla ympäristömyrkkyjen takia.

Määrätietoisella suojelutoiminnalla ja erityisesti talviruokinnalla saatiin merikotkakanta pelastettua. Tänä vuonna WWF:n vapaaehtoiset laskivat ennätykselliset 558 merikotkan poikasta. Niinpä merikotka poistettiin uhanalaisten lajien listalta. Nykyisin Signilskärillä voi havaita useita merikotkia päivittäin.

”Pesimälinnustossa merikotkien lisäksi ruokkilintujen määrä on kasvanut ja haahkojen määrä on vähentynyt. Signilskärillä pesii riskilöitä varsinkin sataman kivenkoloissa. Ja ruokkeja viereisellä saarella” kertoo Halkka.

”Haahkoja pesi aiemmin kymmeniä itse Signilskärillä, ja tuhansia koko läntisessä saaristossa, mutta nykyisin se on harvalukuinen. Haahkan väheneminen on ollut dramaattista ja se on nykyisin uhanalainen laji ”, Halkka kommentoi.

Signilskärillä voi seurata lintujen muuttoa ja pesintää aitiopaikalta. Aamuauringon noustessa aseman ikkunoista saa ihailla samanaikaisesti ruskosuohaukan ja merikotkan lentelyä. Saaren metsiköstä voi löytää rumaäänisen pähkinähakin latelemassa herjauksia lintuharrastajan niskaan. Signilskär on täynnä yllätyksiä.

Lintuasemaa pitää yllä Ahvenanmaan lintujensuojeluyhdistys.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Katso video: Valtava hanhiparvi tummensi taivaan Lahden Renkomäessä

Meteorologi kertoo, miksi tällä viikolla lämpenee ja onko se poikkeuksellista

Meteorologi vastaa: Säätutka havaitsee pikkulintuparvet paremmin kuin isot muuttajat