Ympäristö

EU:n päästöt laskussa – komissio huolestunut metsien hiilinielun pienenemisestä metsäpalojen takia: "Päästövähennyksiä on nopeutettava"

Vaikka EU on vähentänyt kokonaispäästöjään viime vuonna, liikenteessä ne ovat kasvaneet.
Raisa Kyllikki Karjalainen
Metsäpalot ovat lisänneet EU:n päästöjä viimeisen viiden vuoden aikana.

Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöt laskivat kaksi prosenttia vuonna 2018 ja olivat alhaisimmillaan 30 vuoteen.

"Unionin kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet 23 prosentilla vuodesta 1990 samaan aikaan, kun talous on kasvanut", komissaari Miguel Arias Cañete kertoo.

"Vaikka suunta on oikea, päästövähennyksiä on nopeutettava entisestään."

Pian työnsä lopettava komissio antoi toimikautensa aikana esityksensä vuoden 2030 ilmastopaketista, jota jäsenmaat laittavat toimeen.

Se sisälsi muun muassa liikenteen päästövähennysvaatimuksia, tavoitteita maankäytön ja metsätalouden päästöjen vähentämiseksi sekä muutoksia energiatehokkuuteen.

EU:n on edelleen nopeutettava päästövähennyksiään 2030-tavoitteidensa saavuttamiseksi, komissio arvioi. Monessa tavoitteessa ollaan komission mukaan vielä jäljessä.

"Unionin ilmasto-, energia- ja liikkuvuustavoitteiden tehokas täytäntöönpano vuodelle 2030 voisi parhaimmillaan johtaa päästöjen vähentämiseen 45 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Eurooppa ei kuitenkaan voi levätä laakereillaan eikä ottaa päästövähennyksiä itsestäänselvyytenä."

Komissio pitää huolestuttavana, että hiilidioksidin sitoutuminen maaperään ja metsiin on pienentynyt viimeisen viiden vuoden aikana.

"Euroopan metsät ja pellot poistavat vuosittain vähemmän hiiltä kuin ennen. Hiilinielun lasku johtuu muun muassa lisääntyneestä biomassan käytöstä ja metsäpaloista", Cañete sanoo.

Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät viime vuosina EU:ssa eniten päästökauppajärjestelmän aloilla, kuten voimalaitoksissa.

EU:n päästökauppajärjestelmän kattamien laitosten päästöt vähenivät neljä prosenttia vuosien 2017–2018 aikana.

Päästökauppajärjestelmä ei kata liikenteen, rakennusten, maatalouden ja jätteiden päästöjä. Ne laskivat noin prosentin.

Pelkästään liikenteessä päästöt kasvoivat puolella prosentilla vuonna 2018. Lisäksi kansainvälisen ilmailun päästöt ovat nousseet viidenneksellä viimeisen viiden vuoden aikana.

Joulukuussa työnsä aloittava komissio julkaisee ensimmäisen sadan työpäivän aikana "Green Dealin", eli uuden ympäristö- ja ilmastosopimuksensa, jonka tavoitteena on saada unionista hiilineutraali 2050 mennessä.

Valtaosa unionin jäsenmaista on jo sitoutunut hiilineutraaliuteen 2050 mennessä. Kivihiiltä energiantuotannossaan käyttävät jäsenmaat, Unkari, Tshekki ja Puola, eivät kuitenkaan ole vielä mukana EU:n yhteisessä tavoitteessa.

Kaikkien maiden saaminen sitoumuksen taakse on ollut yksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteista.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Pääministerin ero sekoittaa Suomen puheenjohtajuuskauden loppumetrejä – suomalaismeppi: "Hallituksen puuttuminen heikentää puheenjohtajuutta"

Jäsenmaa saa valita hiilinielun laskentatavan – Kansallinen metsäpolitiikka ei kuitenkaan saa näkyä laskennoissa

Metsät eivät ole vastuussa Suomen päästövähennyksistä