Raisionjokeen valui puhdistamatonta jätevettä viiden päivän ajan yhteensä 35 000 kuutiometriä – mereen kulkeutui huomattava bakteeri- ja ravinnemäärä - Ympäristö - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Ympäristö

Raisionjokeen valui puhdistamatonta jätevettä viiden päivän ajan yhteensä 35 000 kuutiometriä – mereen kulkeutui huomattava bakteeri- ja ravinnemäärä

Tapaus osoittaa, kuinka helposti jätevedet voivat aiheuttaa lisäongelmia muutenkin liikaa kuormitetuille ja herkille rannikkovesille, linjaa elykeskus.
Kari Salonen
Vuodon mukana vesistöön päätyi lähes 300 kiloa fosforia ja 2 000 kiloa typpeä. Vuodon aiheuttamien vesistövaikutusten selvittämiseksi Raisionjoesta ja sen edustan merialueelta on otettu vesinäytteitä viime päivinä. Arkistokuva

Turun seudun puhdistamo Oy:n Raisionjoen pumppaamolla tapahtui viime viikolla ylivuoto, jonka seurauksena puhdistamatonta jätevettä valui viiden päivän ajan Raisionjokeen yhteensä noin 35 000 kuutiometriä.

Onneksi päästö sattui nyt eikä kesällä keskellä tuotantokautta, todetaan Varsinais-Suomen elykeskuksen tiedotteessa.

"Silloin vaikutukset olisivat näkyneet laajemmalla alueella lisääntyneenä leväkukintana, sillä jätevesien fosfori ja typpi ovat suoraan leville käyttökelpoisessa muodossa."

Ensi keväänä kasvukauden alkaessa ravinteet ovat kuitenkin edelleen meressä ja levien käytettävissä. Kaikki ravinnekuormitus lisää osaltaan meren rehevöitymistä, mistä syystä muun muassa tällaiset jätevesipäästöt mereen tulee saada estettyä.

"Tapaus osoittaa, kuinka helposti jätevedet voivat aiheuttaa lisäongelmia muutenkin liikaa kuormitetuille ja herkille rannikkovesille", muistuttaa elykeskus.

Vuodon mukana vesistöön päätyi lähes 300 kiloa fosforia ja 2 000 kiloa typpeä. Vuodon aiheuttamien vesistövaikutusten selvittämiseksi Raisionjoesta ja sen edustan merialueelta on otettu vesinäytteitä viime päivinä.

Vesinäytteiden tulosten perusteella vuodon vaikutukset näkyivät erityisesti korkeina suolistoperäisten bakteerien pitoisuuksina, jotka olivat lauantaina otetuissa näytteissä suurimmat heti vuotokohdan kohdalla sekä merialueella Pansion sataman edustalla. Maanantaihin mennessä jätevedet olivat kulkeutuneet pidemmälle merialueelle, mikä näkyi korkeissa bakteeripitoisuuksissa Pohjoissalmessa Pansion sataman ja Kallanpään edustalla.

Veden suolistoperäisten bakteerien määrät olivat myös rannalta otetussa näytteessä koholla ja ylittivät uimavesille asetetut raja-arvot. Ympäristöterveys kehottaa välttämään veden käyttöä kastelu-, talous- ja uimavetenä.

Jätevesien kulkeutuminen merialueella oli havaittavissa myös otettujen näytteiden ravinnepitoisuuksissa. Bakteeri- ja ravinnepitoisuudet ovat kuitenkin olleet havaittuja korkeampia vuodon aikana, koska ensimmäiset vesinäytteet otettiin vasta seuraavana päivänä vuodon loppumisen jälkeen.

Ruissalon ympäristö ja Pitkäsalmi ovat suosittuja virkistyskalastusalueita. Ennen päästön hygieenisten vaikutusten selvittelyä alueella kalastavien kannattaa harkita pyyntiretkiensä suuntaamista muille kalavesille. Päästön vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen sekä mahdollisen kompensaation tarvetta arvioidaan omana prosessinaan.

Lue lisää

Miten pelastaa Saaristomeri? Uusi tutkimushanke kokoaa yhteen kotimaiset merentutkijat

Koronavirusta oli Italian suurissa kaupungeissa jo joulukuussa

Apua koronavahtiin – jätevesi voi paljastaa jo viikkoa ennen, onko virustartuntojen määrä kääntymässä kasvuun

Jätevesipuhdistamo ilman kemikaaleja ja rikkoutuvaa tekniikkaa
Mainostaja: Paaluperustajat Oy