Ympäristö

Ympäristöjärjestöt vaativat EU:lta kovempia päästöleikkauksia ja Suomelta lisää rahaa – tällä vauhdilla ilmasto lämpenee yli 3 astetta

Maailman suurimmat päästäjämaat eivät ole vielä lupautuneet päästötiukennuksiin. Sijoittajien raha välttelee yhä useammin fossiilisia polttoaineita.
Markku Vuorikari
Euroopan investointipankki on ilmoittanut lopettavansa fossiilisten polttoaineiden rahoittamisen vuoden 2021 loppuun mennessä.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat valtioita tehostamaan toimiaan ilmastokriisin selättämiseksi. Valtioiden nykyiset lupaukset johtavat siihen, että ilmasto lämpenee yli kolme astetta. Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti lämpeneminen pitäisi rajata 1,5 asteeseen.

Espanjan Madridissa maanantaina alkavassa ilmastokokouksessa maat päättävät Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon yksityiskohdista, kuten päästöjen laskemisesta ja ilmastotoimien rahoituksesta.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat myös EU:ta päivittämään nopeasti ilmastotavoitteensa 1,5 asteen rajan mukaiseksi. Järjestöjen laskelmien mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitetta pitäisi kiristää nykyisestä 40 prosentista 65 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Komission johtaja Ursula von der Leyen on lupaillut 50–55 prosentin vähennyksiä verrattuna vuoteen 1990.

Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen oikeuden professori ja Suomen ilmastopaneelin jäsen Kati Kulovesi kertoo, että maailman maista yli 70 on luvannut tiukentaa ilmastotoimiaan. Joukossa ei kuitenkaan ole yhtäkään suurta päästäjää.

Ilmastoneuvotteluita hankaloittaa, että muun muassa suurpäästäjien Brasilian ja Yhdysvaltojen johto viittaa nykyään kintaalla ilmastotoimille.

Ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen Greenpeacesta huomauttaa, että Yhdysvalloissa kaksi kolmasosaa kansalaisista haluaa pitää kiinni päästöjen karsimisesta, vaikka valtio on ilmoittanut eroavansa Pariisin sopimuksesta.

Lohtua tuo se, että Intia ja Kiina ovat halukkaita karsimaan päästöjään. Suurvallat ovat jättiharppauksia uusiutuvan energian teknologiassa.

Kosonen odottaa kokouksen alla myös sijoittajilta uusia avauksia. Esimerkiksi Euroopan investointipankki ilmoitti lopettavansa fossiilisten polttoaineiden rahoittamisen vuoden 2021 loppuun mennessä.

Madridin kokouksesta on tulossa hyvin tekninen. Kokouksessa sovitaan hiilimarkkinoiden laskenta- ja raportointisäännöistä.

Lisäksi kokouksessa on tarkoitus sopia, miten kehittyviä maita tuetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen korvaamisessa. Vauraat maat ovat sitoutuneet pulittamaan vuosittain runsaat 90 miljardia euroa vuodesta 2020 alkaen. Järjestöjen mukaan Suomen osuus siitä olisi 200 miljoonaa euroa. Viime vuonna Suomen rahoitus jäi 47 miljoonaan euroon.

Ensi vuoden ilmastokokouksessa Skotlannin Glasgowssa maiden on tiukennettava ensimmäistä kertaa päästövähennystavoitteitaan. Sen jälkeen niitä päivitetään viiden vuoden välein.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen kannanotossa ovat mukana WWF, Natur och Miljö, Greenpeace, Luonto-Liitto, Fingo, Maan ystävät, POW, Plan, 350 Finland, Unicef ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

Lue myös:

WMO: Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä noussut uuteen ennätykseen

YK: Kunnianhimo päästöjen leikkaamiseen tulee viisinkertaistaa – Suomessa ratkaisuja ovat muun muassa tuulivoima ja sähköautot

Uusi EU-komissio käärii hihansa – von der Leyen: Varmistan, että tuontituotteilla on samat standardit

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kulunut vuosikymmen oli ennätyslämmin – Petteri Taalas varoittaa ruokaturvan heikentymisestä

EU-parlamentin valiokunta haluaisi ajaa alas ydinvoiman ja päättää soiden kuivatukset – "Ei tosiaankaan järkeä luopua"

YK:n ilmastokokous alkaa viikon päästä – maiden tekemiä sitoumuksia tarkastellaan Madridissa