Vesiensuojelun asiantuntija arvostelee kunnostusojitusten ja turvetuotannon tukia – rahaa syydetään tukiin, joiden haittavaikutuksia paikkaillaan verovaroin - Ympäristö - Maaseudun Tulevaisuus
Ympäristö

Vesiensuojelun asiantuntija arvostelee kunnostusojitusten ja turvetuotannon tukia – rahaa syydetään tukiin, joiden haittavaikutuksia paikkaillaan verovaroin

John Nurmisen säätiön Marjukka Porvari vaatii tukea käsitellyn lannan kuljettamiseen sitä tarvitseville pelloille.
Studio Korento - Harri Mäenpää
Ojien perkaaminen auki suometsissä lisää ravinteiden valumista vesistöihin.

Puhdas Itämeri -hankkeen johtaja Marjukka Porvari John Nurmisen säätiöstä arvostelee valtion tukia, jotka lisäävät vesistöjen kuormitusta oleellisesti. Sellaiseksi hän nimeää erityisesti suometsien kunnostusojituksen tuen. Suometsien hoitoon maksettiin Suomen metsäkeskuksen mukaan vajaat 5 miljoonaa euroa kemeratukia viime vuonna ja vuonna 2018.

Myös turpeen alempi verokanta on haitallinen paitsi vesistöille, myös ilmastolle.

Porvarin mukaan on hullua laittaa yhä enemmän rahaa tukiin, joiden haittavaikutuksia paikkaillaan yhteisin varoin. Tässä tapauksessa se tarkoittaa humuksen likaamien, huonokuntoisten järvien kunnostamista.

Metsätalouden rooli vesistöjen kuormittajana on aiemmin tiedettyä liki tuplasti suurempi.

Metsistä valuu vesistöihin vuosittain 440 tonnia fosforia ja typpeä 7 300 tonnia vuodessa. Luvut ovat peräisin Luonnonvarakeskuksen joulukuussa päättyneestä MetsäVesi-hankkeesta.

Vesien kannalta harmillista on myös, että maatalouden ympäristökorvauksia leikattiin 290 miljoonasta eurosta 246 miljoonaan. Peltojen ravinnevalumia hillitään vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoittamilla kipsikäsittelyillä. Ohjelman rahoitus kuitenkin kalpenee ympäristötuen leikkaukselle.

Vesiensuojelun tehostamisohjelmalle vuosille 2019–2021 myönnetty 45 miljoonan euron rahoitus sai 24 miljoonan euron lisärahoituksen vuosille 202–2023. Rahasta valtaosa kuluu Varsinais-Suomen peltojen kipsikäsittelyyn. Ohjelman muut toimenpiteet eivät juuri vähennä ravinnepäästöjä.

Porvarin mielestä yhteiskunnan pitäisi ratkaista poliittisilla päätöksillä aiheutettu ongelma eli se, että eläin- ja kasvituotanto ovat jakautuneet Suomessa eri alueille.

”Lounais-Suomessa sika- ja broileritaloudesta tulee Itämeren kannalta kestämätön määrä ravinteita. Tarvitaan tukijärjestelmä, jolla prosessoidut lannat saadaan kuljetettua alueille, joilla niitä tarvitaan.”

Porvari pitää ongelmallisena myös sitä, että vesiensuojelutavoitteita on kirjattu vain ympäristöministeriön tavoitteisiin. Niissäkin todetaan, että Itämeren suojelun hyvä taso on jo saavutettu. Maa- ja metsätalousministeriöllä ja Metsähallituksella ei juuri ole vesiensuojelutavoitteita, vaikka ongelma on koko Suomen yhteinen.

Juttua muokattu 6.1. klo 10.25: Korjattu suometsien kunnostusojitukseen maksettujen tukien määrä.

Lue lisää

Turpeen alasajo näkyy jo konekaupassa ja -huollossa: "Se on vähentänyt myyntiämme tähän mennessä 800 000 euroa"

Turpeesta on luovuttava nopeasti ja oikeudenmukaisesti

Yle: SDP kieltäisi turkistarhauksen siirtymäajan jälkeen

Lantafosforin siirtoa kokeillaan jo nyt