Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Ympäristö

Pohjavesiahdinko on takana sateiden ja leudon sään ansiosta – pian huuhtoumat voivat uhata kaivovesiä

Kuiva kausi on ohi myös maaperän vesikätköissä. Pohjavesien tasot ovat nousseet Pohjois-Suomea lukuun ottamatta rajusti leudohkon talven, vesisateiden ja olemattoman roudan ansiosta.
Kari Salonen
Kaikki sadevesi ei pääse imeytymään maaperään, vaikka maa olisi roudaton. Uudet ulapat lainehtivat tammikuussa pitkin alavia aukeita.

Suomen Ympäristökeskuksen Syken johtava hydrologi Bertel Vehviläinen sanoo, että vaikka valumavedet kulkeutuvat paljolti jokiin ja järviin, vettä riittää nyt myös pohjavesivarantojen täyttymiseen.

”Etelässä talvi peruttu ja routaa on maassa vain siellä päin maata, missä talvi on pysynyt”, Vehviläinen sanoo.

”Muutama iso pohjavesialue täyttyy vielä hitaasti. Kainuussa ja Pohjois-Savossa on ehkä vielä kuiviakin alueita. Muu Suomi on nyt hyvässä tilanteessa”, Vehviläinen vahvistaa.

Pohjavesitilanteen korjautuminen pitkään kestäneestä pinteestä voi Vehviläisen mukaan ennustaa suotuisia olosuhteita maataloustuotannolle.

”Keväällä ei kuivuuden pitäisi olla vaivoina kasvukauden alussa.”

Hänellä on kuitenkin varauma hyvään kylvökauteen.

”Jos kuivuus iskee päälle heti keväällä, tilanne on toinen.”

Runsaat sateet ovat jo häirinneet satunnaisia kaivoja. Vehviläinen ei ole toistaiseksi saanut tietoja kaivovesien pilaantumisesta, mutta pitää sitä täysin mahdollisena.

”Suodatus ei välttämättä toimi riittävästi, kun sadevesi menee nopeasti maaperän läpi. Toinen vaihtoehto on, että vesi pilaantuu pintavesien valumien takia.”

Pohjavesiasemat seuraavat pinnankorkeutta ja vedenlaatua noin 80 asemalla eri puolilla Suomea.

Asemat sijaitsevat mahdollisimman luonnontilaisilla alueilla, jotka on valittu edustamaan erilaisia hydrologisia ja geologisia olosuhteita.

Asemien havaintojen perusteella tiedotetaan pohjavesitilanteesta. Seurantasarjojen perusteella pystytään arvioiman pohjaveden määrän ja laadun paikallisia ja ajallisia vaihteluita.

Pohjavesiasemilla seurataan lisäksi lumipeitteen paksuutta ja roudan syvyyttä, sekä suotautuvien vesien laatua ja määrää.

Pohjaveden korkeus näkyy maahan pystysuoraan asennetuista havaintoputkista kaksi kertaa kuukaudessa. Sertifioidut näytteet otetaan aseman yhteydessä olevasta lähteestä tai havaintoputkesta.

Lue lisää

FSC-sertifioinnin perusta on laho

Sinilevää tavanomaista vähemmän, järvillä voi esiintyä ruostesienen itiöitä

Vanhaksi jäänyt laki pohjavesistä muutettava

Sinilevätilanne on rauhoittunut – levää voi olla sekoittuneena vesimassaan