Ympäristö

Saimaannorpan kuuttien suojaksi kaivataan kipeästi uutta lunta: Katso video apukinoksen kolaamisesta sohjoisella Pihlajavedellä

Norpille on tähän mennessä kolattu runsaat sata apukinosta, tavoite olisi noin 200.
Saara Lavi
Apukinokseen koottiin lunta kallioilta ja luotojen takaa. Kallion päällä suojelubiologi Jouni Koskela, alhaalla vapaaehtoinen Tiina Strandén.

Kova tuuli ja vaakasuoraan vihmova räntäsade eivät haittaa, kun vapaaehtoiset lumikolineen suuntaavat Saimaan Pihlajavedelle. Tavoite on kasata alueen saimaannorpille niukkalumiseen talveen ainakin yksi pesämahdollisuus lisää.

Leuto ja vähäluminen talvi heikentää uhanalaisten norppien lisääntymismahdollisuuksia. Saimaannorppa synnyttää kuutin kinokseen tekemäänsä pesäonkaloon Nestorin päivän tienoilla eli jo parin viikon kuluttua. Mikäli lumikinoksia ei ole, osa norpista saattaa synnyttää avojäälle, mikä heikentää poikasen selviytymismahdollisuuksia selvästi.

"Silloin poikaskuolleisuus on jopa noin 50 prosenttia", suojelubiologi Jouni Koskela Metsähallituksesta kertoo.

Pesä suojaa kuuttia paitsi pakkaselta myös pedoilta.

Alkuvuosi näytti norppien kannalta katastrofilta, kun lunta ei ollut lainkaan ja jääkerroskin oli ohut. Tammikuun puolivälin jälkeen tilanne koheni. Saimaan alueella on nyt lunta 10–15 senttiä ja jäätä yleisesti yli 20 senttiä eli apukinoksia pystyy kolaamaan.

"Jouduimme toppuuttelemaan kolaajia viime viikkoon asti. Jos apukinos tehdään liian ohuelle jäälle, sen pohja saattaa sulaa, jolloin kuutin imetys häiriintyy ja se voi pahimmassa tapauksessa menehtyä", Koskela kertoo.

Viime viikonlopun aikana apukinoksia on kolattu runsaat sata. Tavoite olisi noin 200. Lisäksi alueelle on asetettu muutama kymmenen keinopesää.

Nyt kolaustyö on tauolla, koska lämpötila on selvästi plussalla.

"Sohjoa ei kolata, koska siitä tulee liian tiivis kinos. Työtä voidaan jatkaa vasta, kun tulee pakkasta, ja sen jälkeen uutta lunta", Koskela kertoo.

Virallinen lupa norppien häiritsemiseen kolaamalla päättyy 15. helmikuuta, mutta sille on saatavissa tarvittaessa jatkoa, jos olot muuttuvat paremmiksi. "Kolaamisen aiheuttama häiriö on pienempi paha kuin avojäälle syntyminen."

Paras tilanne norppien kannalta olisi, että mittari painuisi pian pakkaselle ja seuraavat lumisateet tulisivat pyrynä, joka muodostaisi kinoksia luonnostaan.

"Se on vielä mahdollista", Koskela sanoo toiveikkaana. Hän on työskennellyt saimaannorpan suojelussa jo 30 vuotta.

Edellinen huono talvi oli vuonna 2014. Silloin apukinoksia kolattiin ensimmäistä kertaa paljon, ja tapa todettiin hyväksi. 80 prosentissa apukinoksista huomattiin laskennassa joko makuu- tai poikaspesä. Kuuttien kuolleisuus oli silloin noin 15 prosenttia.

"Sääennuste näyttää kohtalaiselta. En usko, että vuoden 2014 kaltaista katastrofia on odotettavissa. Toisaalta, jos veden pinta nousee yli 20 senttiä ja lämmin jakso jatkuu maaliskuuhun, kuolleisuus voi nousta reilustikin."

Kuutteja odotetaan syntyväksi tänä vuonna 80–90. Pesinnän onnistuminen selviää huhtikuussa tehtävässä pesälaskennassa.

Märän maanantaipäivän tavoite oli tehdä vielä edes yksi pieni apukinos paikalle, jossa norpan tiedetään aiemmin pesineen ja synnyttäneen.

Jäällä oli lähinnä loskaa. Luotojen sivustoilta ja kallioiden päältä vapaaehtoiset löysivät lunta sen verran, että tuloksena oli lopulta lähes tavoitellun kokoinen kinos.

Kolaajia oli mukana Koskelan lisäksi neljä. Kaikkiaan työhön on tänä vuonna osallistunut runsaat sata vapaaehtoista. Pääosa asuu tai mökkeilee lähiseudulla, mutta jotkut tulevat kolaamaan kauempaa.

"Tämä on hienoa tekemistä. Haluan suojella luontoa ja saimaannorppaa, ja nautin fyysisestä työstä", Tampereelta tullut Jyrki Leppänen kertoo. Hän innostui norppien suojelusta mökkeillessään aiemmin Savonlinnassa.

"Toiveemme on saada pesäpaikoille esimerkiksi lähellä asuvista tai mökkeilevistä niin sanottuja isäntiä, jotka ottaisivat asiakseen seurata säätä ja kolata kinosta silloin, kun pakkaslunta on sopivasti", Koskela kertoo.

Saimaan alueen asukkaiden asenne norppien suojelua kohtaan on Koskelan mukaan vuosi vuodelta muuttunut myönteisemmäksi, ja suojelutoimet ovat onnistuneet hyvin.

"Pitää olla paikallinen hyväksyntä. Liian rajut suojelutoimet voisivat lisätä vastakkainasettelua ja heikentää lopputulosta."

Saara Lavi
Saimaannorppa kaivautuu kinokseen jään alta etukäpäliensä kynsillä. Apukinosten on havaittu toimivan hyvin. Kolaamassa Tiina Strandén.
Lue lisää