Ympäristö

Ennätyssuuri saalismäärä valkohäntäpeuroilla ja metsäkauriilla

Tammikuun lopussa päättyneellä jahtikaudella kaadettiin yli 26 000 peuraa ja vajaat 5 000 metsäkaurista.
Markku Vuorikari
Leudot talvet ovat vahvistaneet valkohäntäpeurakantoja ympäri Suomen. Nämä valkohäntäpeurat on kuvattu Ähtärin eläinpuistossa.

Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin toteutunut saalismäärä oli ennätyksellisen suuri, mikä kertoo osaltaan lajien kantojen vahvistumisesta, tiedottaa Suomen riistakeskus.

Kuusipeuroja saatiin saaliiksi noin 60 kappaletta. Metsäpeuroja kaadettiin 18.

Koko maassa valkohäntäpeuralle oli käytettävissä noin 25 800 ja kuusipeuralle 140 pyyntilupaa. Lisäksi Suomenselän esiintymisalueella oli käytettävissä 17 metsäpeuran pyyntilupaa.

Hirvieläimen yhdellä pyyntiluvalla saa metsästää yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.

Metsäkaurista voidaan metsästää ilman pyyntilupaa, mutta saaliista on ilmoitettava riistakeskukselle.

Leudot ja vähälumiset talvet

Sekä valkohäntäpeura että metsäkauris ovat hyötyneet viime vuosien leudoista sekä vähälumisista talvista, ja kanta on monin paikoin vahvistunut.

Taloudellisesti arvioituna valkohäntäpeura on Suomen toiseksi merkittävin riistaeläin. Sen saalismäärä kasvoi edellisvuotisesta yli 2 000 eläimellä.

Valkohäntäpeura on esiintymisalueellaan hyvin suosittu metsästyskohde. Lajin ydinaluetta on perinteisesti ollut peltovaltainen Lounais-Suomi. Yli 85 prosenttia koko maan valkohäntäpeurasaaliista saadaankin Suomen riistakeskuksen Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Etelä-Hämeen toimialueilta.

Peurakannat ovat selvästi vahvistumassa myös muualla Suomessa muun muassa leutojen talvien ansiosta.

Metsäkaurista tavataan lähes koko Suomessa. Pohjoisimmat havainnot on tehty Utsjoella. Tällä jahtikaudella metsäkauriita kaadettiin kaikkiaan 4 770 kappaletta.

Toimenpideohjelma tulevaisuudessa

Pienten hirvieläinten kannan säätely metsästyksen avulla on ratkaisevan tärkeää esimerkiksi kolareiden vähentämiseksi.

Tulevaisuudessa pienille hirvieläimille on tarkoitus laatia hoitosuunnitelmaa kevyempi kannanhoidon toimenpideohjelma. Sillä määritetään tarkemmat tavoitteet eläinkantojen koolle sekä ennaltaehkäistään ja vähennetään eläinten aiheuttamia mahdollisia ongelmia.

Toimenpideohjelmassa voitaisiin hyödyntää samoja periaatteita kuin nykyisessä hirvikannan hoidossa. Näin sidosryhmät pääsisivät mukaan vaikuttamaan kannanhoidon tavoitteisiin ja kannan hoitoon.

Lue lisää

Pannoitettu metsäpeuravaadin vaelsi vasomaan Venäjälle – matkaa Lappajärven talvilaitumilta kertyi 500 kilometriä

Suomen luonnonsuojeluliitto: Susikanta on liian pieni yleiseen metsästykseen

Metsänomistajat ja metsästäjät marssivat ulos Evon tiedekansallispuistoa valmistelevasta työryhmästä

Hätävilkut päällä metsonpoikasten takia