Ympäristö

Maaperätutkija: Pelto on tärkeä hiilinielu

Ruoantuotanto aiheuttaa päästöjä, mutta sillä on avaimet käsissään myös niiden vähentämiseen.
Markku Vuorikari
Viljelijä Mika Hämäläinen vetäisee puupohjaisella maanparannusaineella käsitellyltä rypsipellolta näytteen. Syviä käytäviä peltomaahan kaivavien juurten välistä löytyy lieroja lähes jokaisella nykäyksellä.

Pelloilla on monia rooleja hiilen sidonnassa ja siten ilmastomuutoksen hillinnässä, toteaa maaperätutkija Helinä Hartikainen Helsingin yliopistosta.

Vihreät kasvit yhteyttävät, nappaavat ravinteet ja veden maasta sekä ilmasta hiilidioksidia, jonka ne purkavat hapeksi ilmaan ja hiilen ne käyttävät omaan kasvuunsa.

Kasvin kuoltua osa hiilestä palautuu takaisin ilmakehään ja osa jää ruokkimaan ravinteiden kierrosta vastaavaa maan eliöstöä. Vain pieni osa hiilestä jää humuksen raaka-aineeksi.

Syntyvä humus on kuitenkin erittäin kestävää hajotusta vastaan ja siten pitkäikäinen hiilivarasto, Hartikainen toteaa. Siitä voisi olla apua iIlmastonmuutoksen torjuntaan, vaikka se onkin metsää lyhytaikaisempi hiilivarasto.

Maatalous pystyy vaikuttamaan ilmastonmuutokseen myös muilla tavoin, Hartikainen huomauttaa.

"Itse asiassa tuottavassa ja vastuullisessa toiminnassa menetelmät ovat vanhoja ja hyviksi havaittuja. Ne vain unohtuvat välillä", Hartikainen sanoo.

"On syytä pohtia toimenpiteitä, niiden vaikutuksia ja seurauksia myös pitkällä aikavälillä."

Esimerkiksi typpilannoitteen tuottamiseen tarvitaan valtavat määrät energiaa ja siitä aiheutuu runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Palkokasvit pystyvät samaan tuotantoon auringon energialla, mikä ei aiheuta riippuvuutta muista valtioista, Helinä Hartikainen sanoo.

Palkokasvit tekevät työnsä kuitenkin vain hyvärakenteisissa ja hyvin kalkituissa maissa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsä on mitä parhain ilmastonmuutoksen puskuri – maksimilämpötilojen nousu metsäympäristössä luultua hitaampaa

Pelto voi sitoa jopa tuhat kiloa hiiltä vuodessa — katso, miten se tehdään

Viljely on lisännyt metsien kasvua