Ympäristö

Maaseudulla toivotaan ripeää puuttumista petovahinkoihin

Sudet, karhut ja ilvekset aiheuttavat suurimmat kustannukset maaseudun elinkeinonharjoittajille.
Susilaumoja esiintyy erityisesti Suomenselällä, Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa, Kainuussa, Ylä-Savossa, Pohjois-Karjalassa sekä Lounais-Suomessa.

JYVÄSKYLÄ

Euromääräisesti suurimmat vahingot aiheutuvat susien koiriin, karhujen mehiläistarhoille ja ilvesten porotokkiin tekemistä tuhoista. Myös sudet ja karhut tappavat paljon poroja.

Vuonna 2015 karhut raatelivat poroja 648 000 euron edestä. Otsot vierailivat myös mehiläistarhoilla niin tiuhaan, että vahinkoja kertyi 172 000 euroa.

Ilvekset aiheuttivat poro­talouteen yhteensä 472 000 euron vahingot. Lisäksi muihin kotieläimiin vahinkoja kertyi 13 600 euron edestä.

Susien aikaansaamat porotuhot olivat melkein puoli miljoonaa euroa ja koiravahingot 137 000.

Mehiläistarhaaja Pertti Tuomanen Jyväskylän Kuohusta on tutustunut häirikkökarhuun.

”Voisi toivoa, että ne poistettaisiin. Minkäänlainen häätäminen tai karkotus ei onnistu, koska ongelma vain siirtyy naapurin puolelle.”

Myös maataloussihteeri Pentti Kytölä Konnevedeltä vaatii rivakampaa puuttumista petovahinkoihin.

”Viranomaisten reagointi­aika petovahinkoihin on pahimmillaan vuosi. Tuhojen havaitseminen on usein hidasta ja hankalaa. Poliisin pitäisi voida tehdä heti tiettyjä toimen­piteitä, kun ongelmat räjähtävät käsiin.”

Konnevedellä lammasfarmarit ovat olleet pulassa ilvesten kanssa.

”Lammastiloilla ilves on osoittautunut suttakin viheliäisemmäksi”, Kytölä sanoo.

Keskustelua aiheesta käytiin Suomen riistakeskuksen peto- ja hirvipäivässä Jyväskylässä tiistaina.

Susilaumat kaikkosivat Keski-Suomesta

Susien määrä on ollut viime vuosina kasvussa, mutta Keski-­Suomessa susilaumoja ei tällä hetkellä ole.

”Laumat ovat kadonneet kuin itsestään. Tämä on kuin Bermudan kolmio tai musta aukko”, Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Juhani Paavola sanoo vihjaten salametsästykseen.

Keski-Suomen alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Leo Houhala ei allekirjoita näkemystä.

”Kun takavuosina Keuruulta katosi susilauma, ilmestyi Hämeeseen uusi. Taustalla näyttäisi olevan laumojen siirtyminen alueelta toiselle.”

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola pitää suurpetojen kannanhoidollista metsästystä toimivana käytäntönä.

”Suotavaa ja toivottavaa on, että se jatkuu tulevaisuudessa. Siten saadaan hillittyä petokantojen kasvua ja siitä seuraavia konflikteja.”

Lue lisää

Ilveksen pyyntiin 548 poikkeuslupaa

Ministeriö esittää 178 karhun kaatokiintiötä tulevalle syksylle - lisäystä 45 karhua

Yhä useampi lammas joutuu suden suuhun

Ihmiset Kuhmon perukassa arvostavat luontoa ja omaa rauhaa