Ympäristö

Omatekoinen puhdistamo hoitaa pienen talouden jätevedet - perustana veden ja ilman kierto, sinkitetty suodatin ja alumiinisuola

Kauhajokelainen Juhani Rotola-Pukkila rakensi itse pientalon jätevedenpuhdistamon uudistamalla sakokaivot.
Johannes Tervo
Juhani Rotola-Pukkila esittelee rakentamaansa pienpuhdistamoa. Kaivoja on kaikkiaan kolme. Ensimmäiseen niistä kertyy orgaaninen aines. Kahdessa muussa on varsinainen puhdistamo.

Haja-asutusalueiden jätevedenpuhdistuksen ehdot lievenivät keväällä, ja pakkouudistaminen koskee nyt selvästi harvempia kiinteistönomistajia kuin aiemmin.

Kauhajokelainen Juhani Rotola-Pukkila kuuluu siihen runsaslukuiseen talonomistajien joukkoon, joka on jo remontoinut jätevesijärjestelmänsä.

Hänen ratkaisunsa ei kuitenkaan ole tehdasvalmisteinen laitepuhdistamo.

Rotola-Pukkila rakensi pienpuhdistamon itse uudistamalla vanhat sakokaivot.

Rotola-Pukkilan puhdistamo perustuu veden kiertoon, voimakkaaseen ilmavirtaukseen, sinkitetystä metallista valmistettuun suodattimeen ja alumiinisuolakiekkoihin.

Kaivoja on kaikkiaan kolme. Ensimmäiseen niistä kertyy orgaaninen aines. Kahdessa muussa on varsinainen puhdistamo.

”Olen valanut kahteen kaivoon ristikon muotoisen betonielementin, joka jakaa molemmat kaivot neljään osaan. Puhdistamossa on siten kahdeksan eri osastoa”, hän esittelee.

Jälkimmäinen kaivoista on 40 senttiä alempana kuin ensimmäinen, jolloin vesi pyrkii luonnostaan alaspäin. Rinnetontilla tämä oli helppoa toteuttaa. Kaivot yhdistävässä putkessa on ilmastointiputki.

Jätevesi kiertää neljänneksestä toiseen vuoroin ylhäältä, vuoroin alakautta. Yhdessä neljänneksessä on metallinen suodatin.

Rotola-Pukkila tehostaa puhdistusprosessia käyttämällä vessan istuimeen kiinnitettyä alumiinisuolakiekkoa.

Koska omatekoisella jätevedenpuhdistamolla ei ole kunnan edellyttämää tyyppihyväksyntää, Rotola-Pukkilan pitää toimittaa kaupungin ympäristötoimeen mittaustulokset puhdistetun jäteveden näytteistä.

Näytteitä otetaan ensimmäisestä sakokaivosta, pihan perällä sijaitsevasta tarkastuskaivosta ja poistoputken päästä.

Näytteiden tulokset ovat olleet Rotola-Pukkilan mukaan hyviä.

”Fosforin poistuma 84 on ollut prosenttia, orgaanisen aineksen poistuma 89,8 prosenttia ja typen 74,1 prosenttia. Esimerkiksi fosforilla riittäisi 70 prosentin ylitys.”

Kerran vuodessa hän tilaa tyhjennyksen ensimmäiseen kaivoon kertyneelle lietteelle. Puhdistamo on ollut nyt neljä vuotta toiminnassa.

Idean oman puhdistamon kehittelyyn hän sai jo 1970- ja 1980-luvuilla Helsingissä asuessaan. Hän perehtyi Viikin jätevedenpuhdistamon toimintaperiaatteisiin ja selvitteli, miten prosessin voisi saada toimimaan yhden talouden mallina.

”Alkuperäinen suunnitelmani oli, että teen puhdistamoon kolme kaivoa. Nyt näyttää, että saan tämän pelaamaan kahdella kaivolla ihan täysin”, Rotola-Pukkila sanoo.

Ympäristöhallinnon neuvontasivuilla esitellään perinpohjaisesti haja-asutusalueiden jätevedenpuhdistuksen malleja ja kustannuksia. Kaikkein kalleimpia vaihtoehtoja ovat tehdasvalmisteiset laitepuhdistamot, joiden hinta voi nousta yli 10 000 euroon. Vaihtoehtoina ovat maahanimeyttämöt tai maasuodattamot, joiden hinnoiksi arvioidaan 3 000–6 000 euroa.

Huhtikuussa uusitun jätevesiasetuksen mukaan nykyaikainen jätevesijärjestelmä on hankittava 31.10.2019 mennessä, jos rakennus sijaitsee enintään sadan metrin etäisyydellä vesistöstä tai merestä tai sijaitsee vedenhankinnan pohjavesialueella. Tästä voidaan joustaa, jos jätevesien määrä on huomattavan pieni tai kustannukset olisivat kohtuuttomat.

Kauempana vesistöistä ja muualla kuin pohjavesialueella sijaitsevilla rakennuksilla jätevesijärjestelmä on saatettava kuntoon seuraavan suuren remontin yhteydessä. Uutta jätevesijärjestelmää ei tarvita lainkaan, jos kiinteistön omistaja on syntynyt ennen 9.3.1943, jos rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen tai käytössä on vain kantovesi ja kuivakäymälä.

Lue lisää

Putsarivalmistajia edustava Muoviteollisuus polkaisi pystyyn kuntakisan, jolla se toivoo siivittävänsä maaseudun jätevesiremontteja

Jätevedet paljastivat totuuden koronatartunnoista – tapauksia voi olla Suomessa selvästi luultua enemmän

Vesien kemikaalipäästöjä on yhä vaikea valvoa – tutkijat selvittivät syyn

Kysely: Metropolin asukkaat syövät liikaa proteiinia – ihmiset eivät usko, ylimäärä rehevöittää Itämerta