Ruokatietoa pantiin kiertoon – "ravinnehävikit kannattaa muuttaa euroiksi" - Ympäristö - Maaseudun Tulevaisuus
Ympäristö

Ruokatietoa pantiin kiertoon – "ravinnehävikit kannattaa muuttaa euroiksi"

Miten lietelannan päästöjä voidaan vähentää? Vastauksia koko ruokaketjua koskettaviin ympäristökysymyksiin haettiin ympäristötiedon vaihtopäivillä.
Hia Sjöblom
Into ja lanta tuovat hyvinvointia, tiivisti ”kaikkien alojen erityis­asiantuntija” Waikko Joen hahmossa Henry Räsänen. Tarja Haaranen oli hänen kanssaan sataprosenttisesti samoilla linjoilla.

Viljelijät, tutkijat, yrittäjät, virka­miehet, kuluttajat, päättäjät… Pystyykö koko ruokaketju puhaltamaan yhteen hiileen? Etenkin kun hiilen sidonnasta ja päästöistäkään ei kaikkialla olla tismalleen samaa mieltä? Muun muassa näihin moni­suuntaisiin kysymyksiin ravistettiin esiin vastauksia kaksipäiväisillä maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivillä Naantalissa.

Ihmisen hyvinvointi on ympäristöstä kiinni. Ratkaisujen torilla nelisenkymmentä ympäristöasioihin ja maatalouteen pureutunutta hanketta tai yritystä esitteli tekojaan ja tuloksiaan. Tietoja tulvi pöytien päällä ja välissä. Miten lietelannan päästöjä voidaan vähentää? Kansainvälisessä Baltic Slurry Acidification -hankkeessa kokeillaan muun muassa lietelannan hapottamista rikkihapolla ammoniakkipäästöjen hillitsemiseksi. Samalla saadaan typpi talteen kasvien käyttöön.

Lannan käytöstä ja ravinteiden kierrätyksestä puhuttiin monen pöydän ääressä. Keinoja kierrätyksen tehostamiseen rakennetaan kiivaasti. ”Ravinnehävikit kannattaa muuttaa euroiksi”, Teija Ranta RavinneRenki-hankkeen pöydän ääressä huomautti.

Pöytien ympärillä verkostoiduttiin, todettiin useampaan otteeseen, ettei jokaisen kannata tehdä kaikkea alusta saakka. Pauliina Louhi esitteli Freshhabitin saavutuksia ja suunnitelmia vesistöjen kunnostuksen saralla. ”Suomen juhlavuonna on asetettu tavoitteeksi, että tehdään ainakin sata suomalaista vesistötekoa”, Louhi sanoi.

Vesien ja peltojen lisäksi hankkeissa paiskitaan töitä metsien ja maaperän puolesta. Petri Kapuinen selvitti kävijöille orgaanisten lannoite­valmisteiden käyttöä typpi­lähteinä peltoviljelyssä.

Lähiruoka-aktivisti ja Reko-­lähiruokarenkaita perustanut Helena Särkijärvi muistutti, että hieman alle puolet suomalaisista pitää ruuan laittamisesta ja yli puolet kertoo nauttivansa hyvästä ruuasta. Lähes joka toinen suomalainen on myös valmis maksamaan vastuullisesta tuottamisesta.

Tietoketjun päättäjiltä ja tutkijoilta on kuljettava viljelijöille, tuottajille ja kuluttajille. ”Ympäristöasioiden pitäisi olla kaikille neuvojille tuttuja. Viljelijä kaipaa käytännön tietoa esimerkiksi siitä, millaisilla koneilla maata voi hoitaa ilman, että maaperä kärsii”, kemiönsaarelainen luomuvihannesten ja marjojen tuottaja Lea Räisänen sanoi puheenvuorossaan.

”Tietoja pitäisi aktiivisesti jakaa. Toisten kokemukset ja kokeneiden neuvot auttavat. Tarvitaan käytännön neuvoja. Mistä esimerkiksi urakoitsijoita ruovikoiden niittämiseen ja murskaamiseen saa? Miten ojitus voidaan hoitaa niin, että ravinteet pysyvät pellossa?”

Neuvoja Risto Jokela Pro­ Agriasta puolestaan kaipasi tutkijoilta aktiivista tietojenjakoa neuvojille. ”Markkinoikaa meille tutkimustuloksia, etteivät ne jää pelkiksi raporteiksi.”

Tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio huomautti, että maatalous on täynnä tutkimusaiheita ja tutkimisen arvoisia mielenkiintoisia asioita. Raha- ja muut resurssit vain ovat rajalliset, tutkija muistutti.

Hallitusohjelmat sekä kansallinen ja kansainvälinen politiikka vaikuttavat lujasti ympäristöasioihin. Suomi ja suomalainen ruuantuotanto on osa maa­palloa ja päätöksentekoa.

”Suomi on mukana kansainvälisissä sitoumuksissa, mutta mitkä ovat hallinnon keinot vaikuttaa toteutukseen”, ylitarkastaja Anna Schulman maa- ja metsätalousministeriöstä kysyi ja vastasi itse kysymykseensä. ”Hallinto ei saa elää kuplassa. Tieto tulee teiltä kaikilta ja kansainvälisiltä kentiltä. Hallinto voi sitten vaikka suunnata, ehdollistaa tai kannustaa tekemään ympäristöasioita.”

Lue lisää

Espoolaisnainen kynti viime viikolla elämänsä ensimmäisen pellon – kesätyöpaikka löytyi luomumaitotilalta Pihtiputaalta

Sudenkorennot ovat mestarisaalistajia, ja lisäksi ne ovat selvinneet jopa dinosaurusten valtakauden päättäneestä sukupuuttoaallosta – Aarre: Näin monta sudenkorentolajia Suomessa on tavattu

Birdlife Suomen asiantuntijan mukaan kesähakkuissa tuhoutuu vuositasolla kymmeniä tuhansia pesintöjä – Aarre: Näin huomioit linnut metsänhoidossa

Kirja-arvio: Kun lapsi riittävästi painelee nappeja, tekisi mieli heittää koko kirja seinään – tai antaa naapurille lahjaksi