Ympäristö

Suomaakunnat rakentaisivat kosteikkoja

Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu suunnittelevat olevansa tunnettuja kosteikkomaakuntia vuonna 2030. Tulevaisuudessa alueella on yhä enemmän kosteikkoja; lintuvesiä ja rakennettuja jälkikäyttö- ja vesiensuojelukosteikkoja.
Kari Salonen

OULU (MT) Laajassa selvitystyössä on hahmoteltu pitkän tähtäimen toimenpideohjelma vastuullisen soiden käytön kehittämiseksi. Ohjelma sisältää yhteensä 60 toimenpidettä.

Turvemaiden talouskäyttöä ei ole tarkoitus lopettaa. Turvetuotanto on kuitenkin kohdistettava muuttuneille turvemaille, joilla ei ole merkittäviä luontoarvoja.

Vesiensuojelu sekä vanhojen turvealueiden jälkikäyttö ja tuottamattomien alueiden ennallistaminen lisäävät kosteikkoja entisestään.

Soille on myös odotettavissa uusia käyttötapoja: ekosysteemipalvelujen hyödyntäminen saa tulevaisuudessa uusia painotuksia.

Selvitystyön tuloksia on jo sovellettu Pohjois-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa, joka on parhaillaan nähtävillä.

Kaavassa on esitetty 20 000 hehtaaria uusia luonnonsuojelulain nojalla perustettavia soidensuojelualueita ja 25 000 hehtaaria uusia turvetuotantoon soveltuvia alueita.

Suo-ohjelmaa veti Pohjois-Pohjanmaan liitto. Mukana olivat Metsäntutkimuslaitos, Geologian tutkimuskeskus, Suomen metsäkeskus ja Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut.

Lue lisää

Luonnonsuojelijat ja Vapo erimielisiä turpeennostosta Etelä-Pohjanmaalla

PTT ehdottaa raivauskieltoa turvemaiden päästöjen hillitsemiseksi

Kosteikot eivät ole joutomaita

Aarre: Suomen vanhimmat suot syntyivät noin 10 000 vuotta sitten – Tiesitkö, että uusia soita syntyy vieläkin?