LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ympäristö

Suomen suurimman kalanjalostajan tavoitteena saada 500 kalastajaa toimittamaan heille järvikalaa

Kalan saatavuus ja hintavaihtelut ovat esteenä Hätälä Oy:n kasvulle.
Kotimainen kuha kyllä maistuisi kuluttajalle, mutta siitä ei olla valmiita maksamaan kovin paljon.

Oulussa kalan jalostamisen tulevaisuuteen uskotaan, vaikka haasteet ovat tiedossa. Myynti ja rahti eivät ole viennin onnistumisen esteitä. Raaka-aineen saatavuus ja raaka-aineen hinta­vaihtelut taas ovat, sanoo Suomen suurimman kalanjalostajan Hätälä Oy:n toimitusjohtaja Riku Isohätälä

Usko kalanjalostukseen on Oulussa niin kova, että yritys valmistelee 25 miljoonan euron investointia tuotannon laajentamiseen.

Se tarkoittaa myös lisääntynyttä raaka-aineen tarvetta.

”Kuluttajat arvostavat luonnonkaloja, ja kysyntää on. Mutta kalasta ei olla valmiita maksamaan kovin paljon.”

Hätälä yrittää omalta osaltaan ratkoa hankalaa yhtälöä, jossa kalan hintataso ei rohkaise yrittäjyyteen, vaikka kysyntää olisi. Ammattimaiseksi kalastajaksi ryhtyminen vaatii 100 000–300 000 euron alku­investoinnin.

Yli 460 kalastajaa toimittaa tällä hetkellä yritykselle kalaa eri puolilta Suomea. Näistä kalastajista noin kolmannes on ammattikalastajia. Yritys asetti viime vuonna tavoitteekseen kasvattaa kalastajien määrän 500 kalastajaan.

Yksi haaste kalan toimittamiselle ja katkeamattomalle kylmäketjulle on puutteellinen infrastruktuuri.

Hätälä on toimittanut muun muassa Itä-Suomeen kylmäkontteja, jotka varmistavat katkeamattoman kylmäketjun. Yritys toimittaa myös jäähilettä kalasatamiin, joissa ei ole jääkonetta.

”Tuemme kalastajia myös muilla tavoin, ja tavoitteena on antaa kalastajille mahdollisuus keskittyä kalastamiseen.”

Hätälä ostaa kalastajilta pääasiassa kuhaa, muikkua, siikaa, silakkaa, haukea ja särkeä. Kasvatettua kalaa, lähinnä kirjolohta, yritys ostaisi mielellään lisää kotimaasta. Kalankasvattamoiden pitäisi vain saada lisää lupia.

Hätälä Oy:n viennin määrä oli viime vuonna kiloissa mitattuna noin puoli miljoonaa kiloa.

Viennin arvo oli 5–7 prosenttia noin 89 miljoonan euron liikevaihdosta, arvioi Isohätälä ennen tilikauden päättymistä.

”Vienti on ainoa keino kasvattaa tuotantovolyymiä. Mitä isompi tuotantovolyymi, sitä helpompi olisi pärjätä kuluttaja­markkinoilla hinnaltaan kilpailukykyisenä.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lohipatee

Tukkujen ja keskusliikkeiden juhlapuheet kotimaiseen kalaan liittyen eivät kohtaa tekoja – kotimaisen kuhan kalastajahinta romahti 30 prosenttia ja tiskille nostetaan virolaista kuhaa

Tiesithän, että lohi ja kirjolohi eivät ole sama kalalaji? Näin ne eroavat toisistaan