Ympäristö

Tehokas ravinteiden käyttö on viljelijän ja vesistön etu

Pohjois-Pohjanmaalla selvitetään, miten happaman sulfaattimaan ojitus onnistuu ja miten kiintoaineet pysyvät vyöry­herkässä pellossa.
Vesinevanojan maanomistajat Rauno Haapalainen, Juhani Koskela ja Tero Pöyskö kuuluvat ojaa hallinnoivaan tuoreeseen ojitusyhteisöön. Satu Heikkilä Metsätoimisto Kiramosta ja Maarit Satomaa Oulun Maa- ja kotitalousnaisista johtavat hanketta.

Entisessä Paavolan kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla virtaava Vesinevanoja kärsii tyypillisestä pelto-ojien ongelmasta.

Oja on aukaistu viimeksi 1980-luvulla salaojitustöiden yhteydessä. Sittemmin pusikot ovat vallanneet ojan pientareet ja paikoittaiset vyörymät ovat kaventaneet ojaa entisestään. Salaojien päät jäävät monesti veden alle, pelto ui ja ravinteet päätyvät ojaan.

MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?
Tilaa MT Digi maksutta käyttöösi kahdeksi viikoksi.
Tilaa MT Digi 2 viikkoa 0 €
Jos olet jo tilaaja, pääset lukemaan koko jutun kirjautumalla sisään.
MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?
Olet kirjautunut palveluun tunnuksella, jolla ei ole käyttöoikeutta tähän sisältöön. Jos haluat jatkaa tilaajille tarkoitettujen juttujen lukemista, voit tehdä uuden tilauksen.
Tilaa MT Digi
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Syysvärit syvenevät lukijoiden upeissa kuvissa

YK:n ilmastohuippukokous alkaa tänään New Yorkissa – odotukset varsin matalalla

KS: Lampaita raadelleet sudet ammuttiin Kouvolassa