Tupakointi halutaan kieltää kansallispuistoissa – tumpit yleisin roska - Ympäristö - Maaseudun Tulevaisuus
Ympäristö

Tupakointi halutaan kieltää kansallispuistoissa – tumpit yleisin roska

Luonto-Liitto ja Suomen ASH ehdottavat savuttomuutta, Metsähallitus pitää sitä ongelmallisena.
Kuva:Arto Komulainen Kuvamanipulaatio: Jarkko Sirkiä
Metsähallitus ei aio kieltää luonnonsuojelualueilla tupakoimista.

Maanantaina vietetään maailman ympäristöpäivää. Suomen Action on Smoking and Health eli ASH ry ja Luonto-Liitto haluavat nostaa tänä vuonna esiin tupakoinnin ympäristövaikutuksia.

Järjestöjen mukaan Suomessa näkyvin tupakan aiheuttaman ympäristöuhka ovat savukkeiden tumpit, joita päätyy Suomen luontoon yli neljä miljardia vuosittain.

Luontoon heitetyt tumpit maatuvat erittäin hitaasti. Lisäksi ne sisältävät raskasmetalleja ja muita luontoon liukenevia kemikaaleja, kuten kadmiumia, arsenikkia ja lyijyä.

”Tumppien siivoaminen on kallista, ja siksi onkin kestämätöntä, että savukkeiden valmistajat pääsevät tässä kuin koira veräjästä. Jätelain vaarallisen jätteen määritelmä soveltuu tupakan tumppeihin, koska ne ovat terveydelle ja ympäristölle vaarallisia”, Suomen ASH:n toiminnanjohtaja Mervi Hara painottaa.

”Tumpit tulisi saada mukaan jätelain tuottajavastuun piiriin kuuluviin tuotteisiin. Se velvoittaisi tupakkateollisuutta vastaamaan tumppien jätehuollosta.”

Järjestön mukaan vastuu ympäristöhaitoista kuuluisi tupakkateollisuudelle, mutta nyt ne vain keräävät voitot.

Tumppiroskien ehkäisyä pitäisi Suomen ASH:n ja Luonto-­Liiton mukaan edistää uusilla tavoilla.

”Kansallispuistoissa tumpit ovat lukumääräisesti yleisin roska. Kaikkien Suomen kansallispuistojen muuttaminen savuttomiksi antaisi selvän viestin siitä, että tumpit eivät kuulu luontoon”, Luonto-­Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius sanoo.

Metsähallituksen Luonto­palveluiden tiedottaja Pirjo Rautiainen kertoo, että Lapin luontokohteissa tehdyssä tutkimuksessa päädyttiin samaan arvioon: tupakantumpit ovat todellakin kansallispuistojen yleisin roska.

Asiaa selvitettiin esimerkiksi Pyhä-Luoston, Pallas-Ylläs­tunturin ja Urho Kekkosen kansallispuiston reittien ja tauko­paikkojen ympäristöissä.

”Tupakantumpit ovat suurin roskaryhmä lukumäärältään mutta eivät tietenkään volyymiltaan”, Rautiainen huomauttaa.

Tupakoinnin kieltäminen kansallispuistoissa olisi Metsähallituksen mukaan kuitenkin ongelmallista.

”Emme ole lähdössä tupakoinnin kieltämisen linjalle kansallispuistoissa, ja ei se edes olisi mahdollistakaan. Valistamme ihmisiä jätteiden oikeasta käsittelystä säännöllisin väliajoin esimerkiksi sosiaalisen median kanavissamme”, Rautiainen kertoo.

”Tumppien ja minkä tahansa roskien vähentämiseen maastossa tehoaa parhaiten valistus ja ohjeistus. Näin uskomme ja toivomme. Onhan se hyvä, että tupakoitsijat tulevat kansallispuistoihin hengittämään välillä aivan raikasta ilmaa”, Rautiainen sanoo.

Rautiainen kertoo, että roskaantumisen määrä eri alueilla vaihtelee paljon. Yhden ihmisen toiminnalla on todella vaikutusta: yksi roska voi toimia siemenenä ja innostaa muutkin kävijät roskaamaan.

Tupakantumppien ongelma saattaa yllättävästi olla niiden pieni koko: toinenkin pieni, harmittoman tuntuinen esine on runsaasti edustettuna tauko­paikoilla.

”Leipäpussinsulkijoita löytyy maastosta yllättävän paljon. Uskoisin, että niihin liittyy vähän sama asenne kuin tumppeihinkin – ne ovat pieniä ja ihmiset viskaavat ne ajattelemattomuuttaan maahan”, Rautiainen kuvailee.

Ajattelemattomuus kuvastuu myös roskien käsittelyssä: ajatellaan, että kun ne ovat poissa näkyvistä, ne oikeasti häviävät.

”Kuivakäymälöihin laitetaan silloin tällöin sinne kuulumatonta maatumatonta jätettä. Jostain syystä myös joskus ajatellaan, että kun roskat laittaa vaikkapa autiotuvan tai tuli­paikan läheisten kivien alle, niin homma on sillä tavalla hoidettu”, Rautiainen kertoo.

”Luontovalvojamme tietävät ne kivenaluset, jotka kannattaa tarkistaa roskien varalta.”

Roskia kannattaa ajatella ja ehkäistä jo kotona. Tupakantumpeille voi ottaa mukaan esimerkiksi lääkepurkin, jonne sammutetun tumpin saa näppärästi.

”Roskaavat kääret voi heittää pois jo kotona ja siirtää eväät kestorasioihin”, Rautiainen vinkkaa.

”Likaaviin roskiin, esimerkiksi makkaran käärepapereihin, kannattaa varautua ottamalla mukaan roskapussi. Silloin ne on huomattavasti helpompi laittaa takaisin rinkkaan.”

Lue lisää

Lukijalta: Sain siivota kaukomaiden marjanpoimijoiden jäljiltä säkkikaupalla paperi-, tölkki-, tupakka- ja sätkäjäämiä

En kaipaa kaukomaiden poimijoita

Ravustuskausi alkaa huomenna – ota huomioon nämä asiat ravustaessasi

Lapista löytyi todellinen raakkuvanhus, jolla on ikää jo 208 vuotta – sen elämä alkoi vuotta ennen kuin Helsingistä tuli maamme pääkaupunki tai Napoleon teki epäonnisen sotaretkensä Venäjälle