Ympäristö

Tutkimus: Suomalainen haluaa väljää asumista, vaikka suuntaus on tiiviiseen

Viranomaiset ja ympäristöasiantuntijat puolustavat tiivistä rakentamista. Kansa ei sille lämpene.
Kari Salonen
Väljästi rakennettua asutusta Sipoon Nikkilässä.

Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tutkimuksen mukaan selvä enemmistö suomalaisista ei lämpene tiiviille ja kaupunkimaiselle asumiselle. 59 prosenttia KAKS:n kyselyyn vastanneista ei haluaisi edistää tiivistä ja kaupunkimaista rakentamista.

"Torjunta on jokseenkin tyly", KAKS:n tiedotteessa todetaan.

Tiivistämistä ajavat niin viranomaiset kuin ympäristöjärjestötkin.

Kansalaisista tällä kannalla on vain vajaa kolmannes eli 31 prosenttia.

Tiivistä rakentamista kannattavien osuus on kuitenkin kasvussa. Edellisessä vastaavassa, vuonna 2013 tehdyssä kyselyssä tiiviin rakentamisen ja asumisen kannalla oli vain 22 prosenttia vastanneista.

KAKS:n mukaan tutkimus kuitenkin edelleen osoittaa hyvin vahvasti suomalaisten toiveen: Halutaan asua alueella, jossa saa olla omissa oloissani kenenkään häiritsemättä. Tällä kannalla oli 64 prosenttia vastanneista.

Vaikka tiivistämisen kannatus on jonkin verran vuodesta 2013 nousut, omassa rauhassa asumisen kannatus ei ole KAKS:n mukaan muuttunut lainkaan.

Kysely tehtiin esittämällä väitteitä, joita vastaajien piti joko kannattaa tai vastustaa.

Yksi kyselyn väitteistä oli "Suomalaiset haluavat asua väljästi, jonka takia asumisen tiivistämisellä ei ole tulevaisuutta". Tähän 59 prosenttia kyselyn noin tuhannesta vastaajasta vastasi myöntävästi.

Vahvimmin väljän asumisen kannalla ovat perussuomalaisten kannattajat, joista yli 81 prosenttia vastasi myöntävästi väitteeseen. Keskustan kannattajat olivat toiseksi myönteisimpiä 66 prosentin osuudella.

Vaikka esimerkiksi Helsingissä vihreät ovat ajaneet kaupunkirakenteen tiivistämistä, vihreiden kannattajien keskuudessakaan tiivistämisen kannatus ei ole erityisen suurta. Alle puolet, 48 prosenttia, vihreisiin itsensä luokitelleista haluaisi tiiviimpää rakentamista.

Kokoomuslaisten keskuudessa osuus oli tasan yhtä suuri.

Muita tiiviin rakentamisen kannalla olleita vastaajaryhmiä olivat pääkaupunkiseudulla asuvat, yli 85 000 euroa vuodessa ansaitsevat, akateemisen koulutuksen saaneet sekä ylemmät toimihenkilöt, joista jokaisessa ryhmässä tiivistämistä kannattavien osuus hipoi 50 prosenttia.

Väittämä "Asuisin mielelläni kaupunkimaisessa ympäristössä ja ihmisvilinässä” saa myönteisen vastauksen vain 35 prosentilta kyselyyn vastanneista. "Selvälle enemmistölle (58 %) asia on enemmän tai vähemmän vastenmielinen", KAKS:n tiedotteessa todetaan.

Toisaalta kaupunkimaisessa ympäristössä mielellään asuvien osuus on vuodesta 2013 jonkin verran noussut. Vuonna 2013 osuus oli 28 prosenttia.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy haastattelemalla sähköisesti Gallup Kanavalla yhteensä runsasta tuhatta suomalaista. Vastaajat on painotettu edustamaan 18–75-vuotiaita suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue lisää

Evakkojen sulkeminen suomenruotsalaisilta alueilta on harhakäsitys, joka elää edelleen: "Sodan jälkeen kielikysymyksestä tuli kanava ärtymyksen purkamiselle"

Nyt on aika asuttaa kylät

Onko maaseutu asuttua vielä tulevaisuudessakin?

Sähkön siirtohinnat yhä kasvussa haja-asutusalueilla – korotukset viime vuonna 3–15 prosenttia