MT Hevoset: Voit lukea MT Hevoset -sisältöjä maksutta 8.2.2021 saakka.
Ympäristö

Valtti karkottaa valkoposkihanhet vauhdilla – Viikin koetilan pelloilla otettiin käyttöön karvaiset keinot

Valkoposkihanhet aiheuttavat Viikissä mittavia satovahinkoja. Tehtävä on iso, mutta Valtti on valmis haasteeseen.
Sanne Katainen
Valtin päästyä vauhtiin valkoposkihanhet ovat vältelleet Viikin peltoja. Varsinainen tulikoe koittaa kuitenkin syksyllä. Ensimmäisen karkotustyön jälkeen Valtti oli tavallista vireämpi myös lammaspaimenessa, Terhi Multamäki kertoo. "Vähän sillä oli noussut hanhihomma hattuun."

Hanhia ei näy. Viikin pelloilla se on kesäiltana jo melkein uutinen.

Jos jossakin on valkoposkihanhia, niin täällä. Niitä on yritetty häätää ilmapalloilla, lippusiimalla, aitaamalla, laserkarkottimella ja erilaisia rääkäyksiä päästävällä äänikarkottimella.

"Kaikki on ollut aika turhaa. Kaupungin melskeeseen tottuneet hanhet eivät lähde lentoon, ennen kuin pyrstöön potkaisee", lohkaisee Viikin opetus- ja tutkimustilan johtaja Miika Kahelin.

Hanhien aiheuttamat vuotuiset sadonmenetykset Viikin koetilalla ovat 10 000–15 000 euron luokkaa.

Ympäristöministeriö myöntää elykeskuksille vuotuisen määrärahan hanhituhoja varten. "Käytännössä olemme saaneet korvatuksi menetyksistä noin puolet."

Hanhiongelma ei ole vain rahallinen: ne pistelevät parempiin suihin tutkimusaineistoa, jota ei markkinoilta saa. "Syyskylvöisiä lajikkeita ei ole kannattanut yrittää moneen vuoteen", Kahelin mainitsee.

Hanhet ovat popsineet esimerkiksi valkuaiskasvitutkimukseen liittyneen valkolupiini-vehnäseoskasvuston.

"Satotiedot eivät olleet enää millään lailla relevantteja", hän harmittelee.

Kuultuaan hanhihärdellistä Viikissä asuva koiraharrastaja Terhi Multamäki päätti tarjota vapaaehtoiseksi avuksi koiraansa Valttia.

Se on rodultaan mudi, unkarilainen maatilan yleiskoiraksi tarkoitettu työkoira. Valtti on käynyt pennusta asti harjoittelemassa paimennusta lampailla.

Kaupunkihanhet ovat tottuneet siihen, ettei hihnan päässä räksyttävistä koirista ole vaaraa. Ne silmäilivät Valttia ensin tyynen välinpitämättömästi. Ääni kellossa muuttui pian.

"Tarkoitus on, että paikka muuttuu vastenmieliseksi hanhille", Multamäki kertoo. "Kun ne muistavat, ettei pellolla ole turvallista, ne eivät palaa."

Ennen karkottamista Multamäki tiedottaa asiasta Poliisin tilannekeskukseen.

Ohikulkijoita hanhia jahtaava koira voi arveluttaa. Etenkin, kun lähellä on Viikin lintutorni ja upeat lintumaastot. Tänä kesänä Viikinrannasta on bongattu esimerkiksi jalohaikaroita.

Multamäki pitää mukanaan myös elykeskuksen myöntämää karkotuslupaa.

Hanhet tulevat pellolle yleensä iltaisin, kahdeksan maissa. "Ensin tulee tiedusteluparvi. Jos kaikki on hyvin, tulevat muutkin."

Tiedusteluparvi pyörähtää pellon yllä muutaman kerran ja lentää pois. Odotamme auringonlaskuun asti, mutta isompi parvi ei tule. Vain jänikset ilkamoivat kasvuston seassa.

Ehkä syynä on se, että Valtti on käynyt karkottamassa niitä noin viikkoa aikaisemmin.

Menee kuukausi, ennen kuin hanhet palaavat.

Valtti pääsee vihdoin hommiin. Se ryntää Multamäen käskystä suoraan kohti parvea ja halkaisee sen kahtia.

Erittäin nopea, suora lähestyminen sopii hanhenkarkottajalle. Valtti nostaa ensin toisen puolen parvesta lentoon ja sen jälkeen toisen puolen tehden ison kahdeksikon parven alla.

Tärkeää on, ettei koira vahingoita hanhia. Valtti karkottaa hanhet, muttei ota kiinni edes lentokyvyttömiä yksilöitä.

Hanhien karkotus koiralla on Suomessa vasta pilottiprojekti. Yhdysvalloissa ja Kanadassa koiria käytetään esimerkiksi ajamaan hanhia lentokentiltä.

"Näkisin, että jos tilalla jo valmiiksi käytetään koiraa paimennukseen, niin sen työnkuvaa olisi helppo laajentaa hanhiin", Multamäki arvelee.

Tähän mennessä Valtin karkotustulokset näyttävät lupaavilta. Kesäparviongelmaa ei ole ollut kuten aikaisempina vuosina, Kahelin kertoo. Valtin varsinainen tulikoe koittaa syksyllä: silloin poikaset ovat lennossa ja hanhituhot tyypillisesti korkeimmillaan.

Lue lisää

Valkoposkien varalle on vireillä niin paljon poikkeuslupahakemuksia, että niitä ei välttämättä ehditä käsitellä ennen kevättä

Valkoposkihanhien karkottamiskeinot tutkittiin – millään ei ollut selvää vaikutusta lintuihin

Liperissä valkoposkihanhet ottivat viljelijöiltä luulot pois kevätmuuton aikaan – syysmuutolla karkotus ja lintujen tappaminen pitivät vahingot kurissa

Polvijärveläinen emolehmätuottaja kannustaa hakemaan uusia poikkeuslupia valkoposkihanhille kevääksi – "tiloilla tulee olla päätäntävalta pelloistaan"