Koululaiset eivät tiedä maataloudesta juuri mitään - viljelijät voivat auttaa järjestämällä kaivattuja tilavierailuja
Uusi opetussuunnitelma patistelee kouluja ulos luokista ja tutustumaan ympäröivään maailmaan.
Lapset tutustumassa lehmiin. Kuva on MT:n arkistosta. Kuva: Pekka FaliMaatiloille avautui tästä lukuvuodesta lähtien mainio mahdollisuus esitellä nykymaataloutta tuleville kuluttajille eli koululaisille, kun peruskoulun opetussuunnitelma uudistui.
”Uudessa opetussuunnitelmassa korostuu se, että koulut tekevät aiempaa enemmän yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Luokkahuoneista on nyt lupa lähteä pois ja sitä suorastaan toivotaan”, kertoo koulutusjohtaja Susanna Tauriainen tuottajajärjestö MTK:sta.
”Yrittäjyyttä, käytännönläheisyyttä ja työelämässä tarvittavia taitoja painotetaan. Lapset tarvitsevat tietoja siitä, minkälaisia ammatteja ylipäätään on olemassa. Meille tietysti on tärkeää, että pääsemme näyttämään, mistä ruoka tulee. Monet oppilaat ovat vieraantuneet ruuan alkuperästä.”
Ainakin Seinäjoella maatiloille on halukkaita tulijoita.
”Kaikki ovat tulossa, jos vain kuljetukset järjestyvät”, vakuuttaa luokanopettaja Tuppu Läntelä seinäjokelaisesta Kärjen koulusta. Hän kävi kertomassa koulumaailman terveisiä MTK-Etelä-Pohjanmaan Maaseutu tutuksi -hankkeen järjestämässä viljelijöiden kuluttajatyökoulutuksessa tammikuussa.
”Olen ollut 24 vuotta luokanopettajana ja vain kaksi kertaa olen käynyt oppilaiden kanssa maatilalla.”
Hän neuvoi tutustumistapahtumien järjestäjiä ottamaan yhteyttä koulujen rehtoreihin.
”Muistakaa, että me emme tiedä maatiloista yhtään mitään, eivät opettajat eivätkä lapset. Jos ympäristötiedossa puhutaan neljännellä luokalla muutama sana parsi- ja pihattonavetasta niin se on siinä”, hän muistutti.
Mieleenpainuva kokemus lapsille on ollut esimerkiksi lehmien laitumelle lasku keväällä.
”On hyvä jos sanotte, mitä eläimiä saa koskea. Jos tilalla on koira, sitäkin kannattaa näyttää”, hän neuvoi.
”Yhdellä reissulla kaikista isoin juttu lapsille oli se, kun omistaja osasi kertoa jokaisen kanan luonteesta. Lapset eivät tienneet, että myös eläimillä on luonteet.”
Tuottajayhdistyksille on tarjolla bussirahaa keskusliitolta kouluvierailujen järjestämiseen.
”Jokainen tuottajayhdistys voi hakea yhdeksi päiväksi bussirahaa. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla vain viisi yhdistystä 32:sta hyödynsi tämän. Bussilla voi kuljettaa päivän aikana niin paljon ryhmiä kuin ehtii”, kertoi MTK-Etelä-Pohjanmaan kenttäpäällikkö Ari Perälä.
”Parasta olisi, jos vierailuja järjestettäisiin systemaattisesti ja jokainen oppilas pääsisi edes kerran käymään maatilalla”, sanoo Tauriainen.
Säännöllistä yhteistyötä koulujen kanssa on tehty jo pitkään muun muassa Pohjois-Savossa. Siellä toimii Maaseutuammattiin-yhdistys, jonka toiminta juontaa juurensa määräaikaiseen hankkeeseen. Yhdistyksellä on kattava verkosto yhteistyökumppaneita, jotka pystyvät tarjoamaan koululaisille vierailukohteita ja myös työharjoittelupaikkoja.
Etelä-Pohjanmaalla esimerkiksi jalasjärveläisen Liisa Vuorelan ja isokyröläisen Leena Laineen lypsykarjatiloilla käy säännöllisesti vierailijoita.
”Kun meitä tilan töissä on pieni porukka, minä, mies ja työntekijä, on mukavaa tehdä välillä jotain muuta. Meillä käy alakouluikäisiä, yläkouluikäisiä, päiväkotilapsia ja ikäihmisiä. Suurimmillaan ryhmissä on 50 henkilöä”, Laine kertoo.
Häntä vierailujen järjestäminen ei stressaa.
”Tuleepahan paikkoja siivotuksi.”
Vuorela emännöi Luopajärven kylässä vuonna 2013 valmistunutta pihattonavettaa. Luokanopettajana hän on lapsivieraiden vastaanottajana ammattilainen, vaikka tekeekin nykyään kokoaikaisesti maatilan töitä. Navettaan rakennettiin erityinen tasanne vierailuryhmiä varten.
Hänen mielestään koululaisten käynneissä parasta antia ovat kysymykset – ja osattava on vastata kaikenlaisiin kysymyksiin. Esimerkiksi sellaisiin, miten eläimet lopetetaan tai mitä tapahtuu lypsykarjatilan sonnivasikoille, kun niistä ei ole maidontuottajiksi.
Aikuisten vieraiden kanssa Vuorela puhuu esimerkiksi antibioottien käytöstä, jota Suomessa valvotaan tarkasti.
”Meillä oli Seinäjoen asuntomessujen yhteydessä lehmien asuntomessut, joihin tutustui 800 henkilöä. Yleisin kysymys siellä oli, ovatko kaikki lehmät irti. Ihmisillä on niin piintynyt kuva parsinavetoista.”
Seinäjoen koulutustilaisuudessa mietittiin myös sitä, pitääkö tilallisen huolehtia lapsiryhmän vakuutuksista. Ei tarvitse, kuului vastaus. Kouluilla on vakuutukset voimassa mahdollisten vahinkojen varalta.
Toki säännöt kannattaa tehdä selviksi, neuvoi Laine.
”Tapaan sanoa, että jokirantaan ja lietelaarille ei ole asiaa.”
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
