Maatalous

Lukijoilla karskeja kokemuksia maatilan sukupolvenvaihdoksesta – "Miksi halutaan ryöstää oma lapsi?"

Maatalous 06.10.2017

Maatilan sukupolvenvaihdoksessa voi tulla kinaa kauppahinnasta ja toimintatavoista. Ääritapauksessa naimaton nainen ei meinaa kelvata jatkajaksi.


Jukka Pasonen
Sukupolvenvaihdoksessa voi tulla vastaan yllättäviä esteitä. Joissain ääritapauksissa luopujat mieluummin antavat tilan ränsistyä kuin myyvät sen "liian halvalla" jälkeläisilleen.

Maaseudun Tulevaisuus tiedusteli verkossa lukijoiltaan kokemuksia maatilan sukupolvenvaihdoksesta. Mistä asioista tuli eripuraa ja jäikö jotain hampaankoloon? Osa kokemuksista oli perin rankkoja vaihdellen vähättelystä taloudelliseen riistämiseen.

Nimimerkitön lukija kertoo oman tarinansa:

"Olisin halunnut jatkaa kotitilani pitoa. Olisi ollut kunnia-asia tuottaa puhdasta, kotimaista ruokaa ja hoitaa samalla sukutilaa. Mutta hinta oli niin kova, ettei siihen ollut mitään mahdollisuutta ilman lottovoittoa. Palkkatulot muualta eivät riitä, kun pyydetään lähes markkinahintaa tuottamattomasta tilasta. En ymmärrä, miksi halutaan ryöstää oma lapsi. Muualla harmitellaan, kun ei ole jatkajaa, meillä sen sijaan käsketään painua v****n kun ei pystytä maksamaan täyttä hintaa tilasta."

"Harmittaa katsella nyt rapistuvia rakennuksia ja pusikoituvia maisemia, kun vanha isäntä ei jaksa enää pitää paikkoja kunnossa. Jos vielä joskus mahdollisuus tilan pitoon tulisi, niin en ole enää varma haluanko. Jäljellä kun on vain surullisia muistoja."

Päälle kolmekymppinen lukija on törmännyt siihen, ettei tilan jatkajaksi meinata hyväksyä naimatonta naista. Siitäkin huolimatta, että on jatkaja kouluttautunut maa- ja metsätalousalalle ja tehnyt töitä alan parissa vuosikausia. Luopujat vähättelevät ja arvostelevat jopa fyysisiä ominaisuuksia.

Tässäkin tapauksessa tilan kauppahinta tuskastuttaa.

"Luopujat pyrkivät mahdollisimman suureen hintaan, jotta he saisivat mahdollisimman paljon rahaa, eikä kauppahinnan määrityksessä huomioida jatkajan asemaa ja tulevia investointeja. Jatkaja asetetaan ahtaalle, tilan kehitys pysähtyy ja kannattavuus kärsii. Jos korkeampaan kauppahintaan ei suostuta, uhkaillaan myynnillä perheen ulkopuoliselle."

"Nykypäivänä tilan pito ja maatalous on muutenkin niin vaikeaa ja haasteita täynnä, että toivottavaa olisi, etteivät luopujat enää vaikeuttaisi niiden asemaa, jotka haluavat alalla jatkaa."

Lukijan mukaan tilan korkeaa kauppahintaa perustellaan pelolla, että jatkaja myy tilan nopeasti eteenpäin markkinahintaan ja siten "rikastuu".

Samainen lukija mainitsee myös tilan tyhjentämisen ennen kauppaa. "Luopujat ovat hakanneet ennen vaihdosta metsistä kaiken, jolloin jatkajalle ei jää käteen muuta kuin taimikoita ja nuorta metsikköä."

Erään vastanneen mielestä puolison sukupolvenvaihdos tehtiin hätäisesti vuosikymmen sitten. "Luopujille ei ole vieläkään selvää, mikä on kuulunut kauppaan ja mikä ei. Lisäksi vuosien jälkeen tilakauppa onkin muuttunut luopujien mielissä lahjoitukseksi, vaikka siitä edelleen sievoinen summa pankkilainaakin on. Yksi on saanut kaiken ja toiset sisarukset ei mitään."

"Eihän se mieltä ylentävää ole, kun on isot lainat pankissa ja vienyt tilaa eteenpäin oman terveydenkin uhalla ja siitä huolimatta luopujat yhä sanovat, ettei mitään ole saatu aikaiseksi."

Vastaajan mielestä syytinkisopimukset pitäisi kieltää lailla. "Ehkä jälkipolville voisi tulla pakolliseksi joku keskusteluapu sukupolvenvaihdoksen yhteydessä."

Moni muukin vastanneista tuntui kärsivän kannustuksen, tuen ja avun puutteesta.

"Ideaalia olisi, jos luopujat kannustaisivat, tukisivat ja olisivat ylpeitä jatkajan aikeista, sekä olisivat tarvittaessa apuna omien resurssien ja yhteisen sopimuksen mukaan."

Onneksi myös hyviä kokemuksia riittää. Nimimerkki Tilallinen Savosta kertoo, että sekä puolison että oman tilan sukupolvenvaihdokset sujuivat sulassa sovussa.

"Alkuun tuntui, että aika hanakasti oli vanha isäntä neuvomassa, mutta tämä on vuosien mittaan vähentynyt."

"Miehen vanhemmat asuvat yhä päärakennuksessa ja me noin sadan metrin päässä. Vanhemmat auttavat hommissa edelleen ja mahdollistavat meidän lomamme."

Lue myös:

Useimmiten maatilan sukupolvenvaihdos sujuu sulassa sovussa – suunnitteluun kannattaa varata vuosi

Aiheeseen liittyvät artikkelit