Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Sellutehdashankkeista Kemijärvi etenee kärjessä – tavoitteena päätös 2017

Metsä 09.03.2017

Suomeen kaavaillaan sellupohjaisia biotuoteinvestointeja Kemijärven lisäksi Kuopioon, Paltamoon ja Haapajärvelle.


Timo Lindholm
Kemijärvellä biotuotetehdas rakennettaisiin Patokankaalle, minne valmistui viime vuonna peruskunnostettu sähköistetty rata ja Suomen suurimpiin lukeutuva puuterminaali.

Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi, Metsä Groupin biotuotetehdas, käynnistyy Äänekoskella kesän lopulla.

1,2 miljardia euroa maksanut tehdas tuottaa täyteen vauhtiin päästyään havu- ja lehtipuu­sellua yhteensä 1,3 miljoonaa tonnia. Puuta se nielee vuosittain 6,5 miljoonaa kuutiometriä.

Sellupohjaisia biotuotehankkeita kaavaillaan myös Kemijärvelle, Kuopioon, Paltamoon ja Haapajärvelle. Investointipäätöksiä niistä ei vielä ole, eikä kaikkien neljän tehtaan toteutuminen ole todennäköistä.

Kemijärven suunnitelman etenemisestä on kerrottu julkisuuteen eniten. Muiden hankkeiden mahdollisista sopimuksista tiedetään toistaiseksi vähän.

Kemijärveläisten kehitys­yhtiö Boreal Bioref julkisti viime marraskuussa siihen asti salassa pidetyn kumppaninsa kiinalaisen Camc Engineeringin (Camce).

Boreal Bioref ja Camce allekirjoittivat esisopimuksen lokakuussa Valko-Venäjällä, missä Camce on mukana samankokoisessa sellutehtaassa kuin Kemijärvelle suunnitellaan.

Helmikuussa kerrottiin yksinoikeussopimuksesta, mikä sitoutti osapuolet aiempaa tiukemmin Kemijärven hankkeeseen.

Camcen pääjohtaja Luo Yan totesi tiedotustilaisuudessa Kemijärvellä, ettei enää epäile Lapin puuvarojen riittävyyttä. Hän oli vakuuttunut, että raaka-­aineen perusteella investointipäätös voitaisiin tehdä.

Camcen johdon kanssa Lapin metsiin, puunkorjuuseen ja alan toimijoihin tutustuivat myös Kiinan kansallisen investointipankin edustajat.

Boreal Biorefin toimitusjohtaja Heikki Nivala sanoo, että investointipäätös pyritään tekemään tämän vuoden aikana. Nivala myöntää, että aikataulu on tiukka. Vesi- ja ympäristö­lupahakemukset on määrä jättää ennen kesää.

Kiinalaisen Kaidin suunnitelma rakentaa Kemiin biodieseliä ja -bensiiniä puusta valmistava jalostamo ei Nivalan mukaan vaikuta Kemijärven hankkeeseen, koska tehtaat käyttäisivät erilaista raaka-ainetta: Kaidi lähinnä energiapuuta ja Kemi­järven tehdas mäntykuitupuuta ja sahahaketta.

Jos investointipäätös Kemijärvestä syntyy tänä vuonna, kapasiteetiltaan 400 000 tonnin tehdas voisi käynnistyä 2020.

Liki 800 miljoonaa euroa maksava tehdas tuottaisi havusellun lisäksi liukosellua ja mikrokiteistä sellua sekä muita biotuotteita.

Puuta kuluisi 2,3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Maailman suurinta havusellutehdasta Kuopioon suunnittelevalla Finnpulpilla on sama tavoite kuin Boreal Biorefilla ja Camcella: ensimmäisten sellupaalien pitäisi valmistua 2020.

Luvituksessa Kuopiossa ollaan Kemijärveä edellä, sillä Finnpulp jätti ympäristölupahakemuksen viranomaisille jo viime keväänä.

”Aikataulu etenee nyt hyvin paljon ympäristöluvan ehdoilla”, Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson sanoo.

Eniten keskustelua on käyty sellujätin vaikutuksesta Kallaveden vedenlaatuun.

”Hankkeen aikataulu päivitetään, kun nähdään, mitä ympäristölupa merkitsee investoinnille.”

Finnpulp ei ole kertonut, onko hankkeessa mukana teollista toimijaa tai isoa investoria.

”Näihin kysymyksiin emme kommentoi tässä vaiheessa mitään”, Fredrikson sanoo.

1,4 miljardia euroa maksavan tehtaan kapasiteetti olisi 1,2 miljoonaa tonnia havusellua ja puuntarve 6,7 miljoonaa kuutio­metriä vuodessa.

Kehitysyhtiö KaiCell Fibers aikoo rakentaa Kainuuseen Paltamoon sellupohjaisen biotuotetehtaan. Se olisi jokseenkin samankokoinen kuin Kemijärven tehdas.

Johtaja Jukka Kantola KaiCell Fibersista kertoo tavoitteena olevan, että ympäristö­vaikutusten arviointi (yva) valmistuu ensi keväänä.

”Edellytykset investointipäätökselle pitäisi olla kasassa vuoden 2018 loppuun mennessä.”

KaiCell Fibersin tuottamasta 450 000 sellutonnista kolme neljännestä olisi markkina­sellua. Loput jalostettaisiin Palta­mossa tuotteiksi, joita vielä ei ole paljastettu.

Liki miljardin euron investointiin KaiCell Fibersillä on Kantolan mukaan teollinen kumppani, jonka kanssa hanketta viedään eteenpäin niin, että tehdas voisi käynnistyä 2021. Kumppanista hän ei tässä vaiheessa kerro enempää.

Nivala-Haapajärven seudun kehitysyhtiön Nihakin toimitusjohtajan Toni Krankkalan mukaan Haapajärvelle kaavaillulle sellutehtaalle etsitään kaupallista toimijaa.

Ympäristövaikutusten arviointia (yva) ei vielä ole käynnistetty, mutta siihen liittyviä selvityksiä jatketaan.

Lue myös:

Puusta viritellään yli kuuden miljardin euron investointeja

Puuta käyttävät miljardien suunnitelmat painottuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen – katso kartasta, minne tehtaat nousisivat

Naantalin lämpövoimala aloittaa puun polton syksyllä

Aiheeseen liittyvät artikkelit