Keskustan Leppä: "HS:n Itämerilaskuri on vaillinainen ja asenteellinen ja sillä on lähinnä viihdearvoa"

Kalastamalla ja ostamalla luonnon kalaa saadaan Itämerilaskurin mukaan leikattua huomattavasti ravinnekuormitusta. Kuva: Jaakko Kilpiäinen

Helsingin Sanomat julkaisi viime viikolla yhdessä maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen (Syke), Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja John Nurmisen Säätiön kanssa Itämerilaskurin. Laskuri arvottaa, kuinka monta ämpärillistä levää henkilö tuottaa Itämereen esimerkiksi asuinpaikan, harrastustensa ja ruokavalionsa takia.

Laskurissa moititaan erityisesti naudanlihaa ja maitotuotteita. Monet tahot, kuten maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) pitävät laskurin antamia tuloksia epätarkkoina. Myös eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) pitää sen antamia tuloksia epäluotettavina.

"Laskurilla on lähinnä viihdearvoa ja on erikoista, että se sai Helsingin Sanomilta niin paljon palstatilaa. Se on vaillinainen ja asenteellinen, ja vaikka elintavan päästöt olisivat aivan minimissä, niiden aiheuttama levän kertyminen on laskurin mukaan todella suuri."

Leppä kuvailee laskurin pohjaksi valittuja olettamia vanhoiksi. Lisäksi kotimaisen ruuantuotannon muita arvoja ei laskurissa oteta ollenkaan huomioon, esimerkiksi sitä, että Suomessa on vettä tarjolla yllin kyllin ja nurmi kasvaa hyvin.

Ministeriöiden, Syken ja Luken rooli Itämerilaskurin rahoituksessa herättää Lepän mukaan kysymyksiä, joihin tullaan palaamaan.

"Itämerilaskurin tulokset saavat kysymään, mitä tällä ajetaan takaa. Tuntuu, että HS:llä on menossa kampanja kasvisruuan ja tuontiruuan puolesta. Suomalainen ruoka on äärimmäisen tärkeää kansantaloudelle ja kansanterveydelle, mutta sen syöminen on myös ympäristöteko."

Selvityksen ja Itämerilaskurin hyvinä puolina Leppä pitää luonnon kalan huomioimista. Itämerilaskurin mukaan sen kalastaminen ja syöminen vähentää Itämeren kuormitusta.

"Luonnon kalan merkitys on paljon suurempi kuin julkisessa keskustelussa ymmärretään ja siinä on paljon tehtävää. Suomella on suuret mahdollisuudet sinisessä biotaloudessa sekä merissä että järvissä. Hoitokalastuksella saadaan vähennettyä vesistöjen fosforikuormaa huomattavasti", Leppä painottaa.

"Roskakaloiksi kutsuttujen kalojen hyödyntämistä pitää entisestään kehittää ja uusien toimintatapojen myötä suomalaiselle kalalle löytyy myös maailmalla valtavasti kysyntää. Varsinkin makean veden kalat kuten kuha ja ahven ovat kansainvälisesti erittäin haluttuja."

Lue lisää:

Helsingin Sanomien leväkone laskee jokaiselle ympäristötaakan: Näin monta ämpärillistä tuotat valinnoillasi

Maatalousministeri Kimmo Tiilikainen: "Ruokahävikki puuttui kokonaan HS:n Itämerilaskurista"

Marttila HS:n Itämerilaskurista: "Ristiriitaista, että nurmesta tehtiin nyt syntipukki"

Professorit: Itämeri ei voita mitään, jos Kiuruveden karjatalous häviää