Suomalaiset syövät entistä enemmän lihaa, hedelmiä ja kananmunia

Siipikarjanlihan kulutus jatkaa kasvuaan. Kuva: MT arkisto

Viime vuonna suomalaisen lautasella oli entistä enemmän siipikarjanlihaa, tuontihedelmiä ja -juustoja sekä kananmunia. Maitolasia sen sijaan ei enää kallistettu eikä vilja maistunut kuten aikaisemmin.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotietojen perusteella suomalaiset söivät viime vuonna keskimäärin 174 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, noin 79 kiloa sekä lihaa että viljaa, 65 kiloa hedelmiä ja 62 kiloa vihanneksia.

Julkinen keskustelu lihansyönnin terveys- ja ympäristövaikutuksista ei ainakaan vielä näy kulutuksessa. Se kasvoi viime vuonna noin kolme prosenttia. Kuten aikaisemminkin veturina oli siipikarjanliha, jota syötiin seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän.

Suomalainen joi 123 litraa maitoa, kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Ruuanlaittobuumin suosima täysmaito ei enää houkuttele ja rasvattomankin maidon kulutus laski toista vuotta peräkkäin. Niin ikään piimä ja viili ei enää maistu. Sen sijaan kevytmaidon kulutus oli edellisvuoden lukemissa. Jogurtin kulutus pysyi ennallaan. J

Juustojen syönti jatkaa kasvuaan. Viime vuonna sitä syötiin lähes 27 kiloa henkeä kohti. Juustosta yli puolet oli peräisin ulkomailta.

Suomalainen söi viime vuonna ruista ja riisiä noin puoli kiloa edellisvuotta enemmän. Näin kulutus palasi aiempien vuosin lukemiin.

Myös ohran ja maissin kulutus kasvoi hivenen, mutta vehnän käyttö väheni vajaa pari kiloa ja kauran puoli kiloa henkeä kohti.

Kananmunat ovat päässeet epäterveellisen ruuan maineesta eroon. Niitä syötiin yli 11 kiloa aiempaa enemmän, nousua kuusi prosenttia.

Tuoreiden hedelmien kulutus kasvoi nelisen kiloa edellisvuodesta, noin 58 kiloon. Määrästä noin kolmannes oli banaania, neljännes sitrushedelmiä ja viidennes omenoita.

Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä seitsemän kiloa.

Tuoreita vihanneksia kului 62 kiloa henkeä kohti.

Lue myös

Lihan ja maidon kulutus putosi, kananmunien kasvoi