Talous

Kysely: Kestävän kehityksen tavoitteet ovat yrityksille tärkeitä - muttei liiketoiminnalle

Talous 30.08.2017

Ilmastonmuutoksen torjunta on suomalaisyrityksille selkein tapa huolehtia kestävyydestä, kertoo FIBS ry:n selvitys.


Sanne Katainen
Ilmastonmuutoksen torjunta on FIBS:in kyselyn mukaan se kestävän kehityksen osatekijä, johon suomalaisyritykset pyrkivät selkeimmin vastaamaan.

Siinä missä kansainväliset yritykset näkevät kestävän kehityksen nimenomaan uusien markkinoiden näkökulmasta Suomessa 23 prosenttia yrityksistä näkee siinä mahdollisuuden uuteen liiketoimintaan, kertoo keskiviikkona julkistettu kysely.

"Suomessa ei ehkä ole vielä herätty tavoitteiden tarjoamaan liiketoimintapotentiaaliin", analysoi FIBS ry:n päällikkö Ulla Roiha keskiviikkona tilaisuudessa, jossa esiteltiin tuloksia.

FIBS ry (alkuaan Finnish Business & Society) on liike-elämää palveleva järjestö, joka tarjoaa tietoa yhteiskuntavastuusta ja kestävästä liiketoiminnasta. Sen 300 jäsenessä on pääosin yrityksiä mutta myös järjestöjä, oppilaitoksia ja julkista sektoria.

Se teetti alkukesällä kyselyn suomalaisyrityksille siitä, miten YK:n kestävän kehityksen ohjelma vaikuttaa niiden toimintaan.

Sinänsä kysely osoittaa Roihan mukaan, että vastaajayritykset pitävät kestävää kehitystä olennaisena liiketoiminnalleen. Näin kertoi 85 prosenttia vastaajista.

Uutta myyntiä merkittävämpiä syitä kestävän kehityksen huomioimiseen ovat vastaajien mukaan globaalin vastuukannon tärkeys ja ajankohtaisuus sekä halu vastata niin yhteiskunnan tarpeisiin kuin sidosryhmien odotuksiin. Nämä kolme tekijää menevät kaikki uusien markkinoiden edelle.

Kestävän kehityksen 17 tavoitteesta selvästi tärkeimmäksi nousi ilmastonmuutoksen torjunta. Sen nosti oman yrityksen toiminnassa keskeiseksi lähes joka toinen vastaaja (46 prosenttia).

37 prosenttia kertoi yrityksen panostavan vastuulliseen kuluttamiseen ja 31 prosenttia kestävään teollisuuteen, innovaatioihin ja rakenteisiin.

Sen sijaan nälän ja köyhyyden torjuntaan sekä rauhantyöhön ja vesistöjen sekä merien hoitoon panostaa omassa toiminnassaan vain aniharva vastanneista yrityksistä.

"Kestävästä kehityksestä ei pidä tehdä yrityksissä niin sanotusti päälle liimattua harjoitusta. Mutta toisaalta yksikään yritys ei voi sanoa, että nämä eivät koske meitä", luonnehti tuloksia FIBS ry:n hallituksen puheenjohtaja Kati Ihamäki, joka on Finnairin kestävän kehityksen johtaja.

Hänen kokemuksensa mukaan on oleellista, että kukin yritys löytää oman tapansa toimia ja pystyy myös konkreettisesti mittaamaan, mitä kestävyyden kohentuminen tarkoittaa. Esimerkiksi Finnairille ilmastonmuutos on tavoitteista oleellisin, koska polttoaineen kulutus on myös suurin kustannustekijä.

Mutta se ei Ihamäen mukaan tarkoita, etteikö kannata käydä läpi kaikki kestävyyden osatekijöitä ja miettiä, miten ne liiketoiminnassa näkyvät.

"YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030 voi toimia myös yritykselle kompassina siitä, meneekö vastuullistyö oikeaan suuntaan. Kiinnitämmekö siis huomion oikeisiin asioihin?"

Asiakas ei hänen mukaansa kysele suoraan ainakaan lentoyhtiöltä, miten kestävyyttä toteutetaan. Mutta jos esimerkiksi tasaveroisuus henkilöstöpolitiikassa ja kestävyys hankinnoissa osataan kääntää asiakkaiden kielelle ja henkilöstö tuo niitä arjessa esiin, ne tukevat kanta-asiakkaiden luottamusta ja helpottavat uuden henkilöstön palkkaamista.

Ihamäki osallistui heinäkuussa New Yorkissa pidettyyn kestävän kehityksen kokoukseen.

Päällimmäisenä jäi mieleen julkisen sektorin ja yritysten sekä järjestöjen yhteistyö. Se on varsinkin meidän suomalaisten vahvuus näissä kestävän kehityksen asioissa, hän sanoi.

Hän kuitenkin toivoo, että niin kotimaassa kuin kansainvälisesti toimialajärjestöt lähtisivät yhdessä pohtimaan sitä, miten toiminta olisi kestävämpää. Silloin myös yksittäisten yritysten toimilla on enemmän vaikutusta ja niiden on helpompi toteuttaa omia tavoitteitaan. Esimerkiksi lentoliikenteessa ollaan nyt lähdössä ryhmänä liikkeelle.

FIBS ry:n kyselyyn vastasi 125 yritystä. Niistä kolmannes on liikevaihdoltaan yli 500 miljoonan euron yrityksiä, toinen kolmannes alle 10 miljoonan yrityksiä ja loput tältä väliltä.

Kyselyn tuloksista tehty raportti löytyy verkosta.

Lue myös: Kestävä yhteiskunta ei etene yksittäisten tavoitteiden kautta

Aiheeseen liittyvät artikkelit