Menestyneiden startuppien opit: Uskalla markkinoille raakileella - kehitä yhdessä asiakkaiden kanssa
Elintarvikealan startupit jakoivat kokemuksia keskiviikkoaamuna, kun Slush avautui Helsingin Messukeskuksessa. Uudet yrittäjät tähtäävät rohkeasti suoraan kansainvälisille markkinoille.
Slush-tapahtuma kerää keskiviikkona ja torstaina Helsinkiin uusia yrittäjiä ja rahoittajia ympäri maailman. Ruokayrityksiä on paikalla moninkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna.. Kuva: Jarkko SirkiäKahden kansainvälisesti menestyneen nuoren yrityksen, Foodoran ja Ambroniten, edustajat kannustivat muita start-uppeja lähtemään heti ennakkoluulottomasti kansainvälisille markkinoille.
Usein meillä Suomessa ajatellaan, että kun hiotaan palvelua pitkään ja kun homma toimii täällä kotimaan markkinoilla, sama toimii muuallakin, sanoo toimitusjohtaja Ville Vasaramäki Suomen Foodorasta.
"Suomalaisittain katsoen "cooli" brändi ei välttämättä toimi lainkaan Ranskassa tai Hollannissa", hän muistutti.
Markkinointia on joka tapauksessa tarpeen eriyttää kunkin markkinan tarpeisiin, minkä voi Foodoran kokemusten mukaan hyvin tehdä samaan aikaan kun tuotetta tai palveluakin kehitetään.
Foodora on ravintolaruuan kotiinkuljetuspalvelu, joka on perustamisen jälkeen levinnyt 10 maahan ja niissä 50 kaupunkiin. Helsinki oli yksi Saksan Munchenissä kehitetyn palvelun ensimmäisistä kohteista, ja Vasaramäki on toiminut Suomen toimintojen yrittäjänä alusta asti.
Vasaramäen mukaan varsinkin palvelulle tai tuotteelle, jolle on nopeasti tiedossa kopioijia, on tärkeää päästä markkinoille ensimmäisten joukossa. Foodora oli ensimmäinen ravintolaruuan kuljetussovellus ja -palvelu Suomessa.
Nyt vastaavia on markkinoilla jo useampia ja lisää tulee kuten Slush osoitti. Tapahtumaan osallistuu yhteensä 50 ruoka- ja luonnonvara-alan yritystä. Jakelun logistiikan kehittäminen erilaisten digitaalisten ratkaisujen kautta oli niiden joukossa selvästi yleisin yritysidea.
Ambroniten toimitusjohtaja Simo Suoheimo kannusti Vasaramäen tavoin ennen kaikkea rohkeuteen luottaa asiakkaisiin ja käyttää heiltä saatua palautetta hyödyksi tuotteen kehittämisessä. Se nopeuttaa yrityksen alkutaivalta ja rakentaa samalla asiakassuhdetta.
Tehkää raakileita ja antakaa niitä kokeiluun, Suoheimo sanoi.
Jos tuotteen idea on kohdallaan, käyttäjät lähtevät hänen kokemuksensa siihen mukaan, koska he haluavat osallistua hyvään tarinaan.
Näin kävi Ambronitelle, joka valmistaa suomalaisista raaka-aineista juomajauheita. Ne korvaavat tarvittaessa kokonaisen, terveellisen aterian. Smoothiejauheissa on kauraa ja kotimaisia marjoja suhteessa, jonka ravitsemuksellinen arvo on tarkasti tutkittu.
Jauheita myydään verkkokaupassa ja ne ovat lyöneet läpi varsinkin Yhdysvalloissa terveydestään huolehtivien, kiireisten kuluttajien keskuudessa.
Ruokateknologia on yksi tämän vuoden Slushin pääteemoista. Maa- ja metsätalousministeriön isännöimään tapaamiseen osallistui toistakymmentä elintarvikealan startup-yrittäjää.
Lisäksi paikalla oli ryhmä Helsingin yliopiston elintarvikeopiskelijoita. He kiertävät Slushia kahden päivän ajan ja tekevät MMM:lle raportin havainnoistaan. Niitä otetaan vielä huomioon ruokapoliittisessa selonteossa ja sen osaksi valmistuvassa kilpailukykytutkimuksessa.
Ruokapoliittinen selonteko viedään eduskunnan käsittelyyn alkuvuodesta.
Lue lisää:
Elintarvikeviennissä tarvitaan rohkeutta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
