OP:n ekonomisti romuttaa toiveajattelun: Nykyinen talouskasvu ei riitä

Suomen vientilaiva kyntää jäistä merta eikä varmuutta ole siitä, lähteekö vienti ja sen mukana kansantalous nousuun. Kuva: Gero Mylius

"Suomen työmarkkinat ovat jo nyt kansainvälisesti verraten joustavat. Mitään radikaalia ei tarvitse tehdä."Eero Lehto, PT Kuva: Sanne Katainen

"Koska kysyntä ja kannattavuus vaihtelevat yritysten välillä, olisi toivottavaa lisätä yrityskohtaista joustoa."Markku Kotilainen, Etla Kuva: Kari Salonen

"Suomessa palkat liukuvat käytännössä vain ylöspäin, liukumaa tarvitaan myös alaspäin."Aki Kangasharju, Nordea Kuva: Sanne Katainen

"Suomi tarvitsee uudistuksia. Joustavammat työmarkkinat helpottaisivat työllistämistä."Pasi Kuoppamäki, Danske Bank Kuva: Sanne Katainen

"Työmarkkinoilla pitää päästä yhteiseen näkemykseen palkkamallista kiky-sopimuksen jälkeen."Janne Huovari, PTT Kuva: Jaana Kankaanpää

"Talouskasvun kannalta palkkamalli ja työmarkkinoiden joustavuus ovat kärkisijoilla."Reijo Heiskanen, OP. Kuva: Jaana Kankaanpää

Tutkimuslaitosten ja pankkien ekonomistit arvioivat Suomen talouden kasvavan varsin hitaasti lähivuodet, vain runsaan prosentin vauhtia. Heidän mukaansa niin hidas kasvu ei riitä, vaan tarvitaan rakenteiden uudistamista.

Maaseudun Tulevaisuuden julkaisee kokonaisuudessa tekemänsä kyselyn talouden tilasta. Kyselyyn vastasivat pääekonomistit Reijo Heiskanen OP:sta, Aki Kangasharju Nordeasta ja Pasi Kuoppamäki Danske Bankista, tutkimusjohtaja Markku Kotilainen Etlasta, ennustepäällikkö Eero Lehto Palkansaajien tutkimuslaitoksesta (PT) sekä ekonomisti Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT:stä.

MT:n kysymykset ja vastaukset:

VM:n ennusteen (22.12.2016) mukaan Suomen talous kasvaa vuonna 2016 1,6 prosenttia ja 2017 0,9 prosenttia. Kotimaisen kulutuksen kasvu hidastuu 2017 ja viennin kasvu jää vaimeaksi. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) uudenvuoden puheen mukaan pitkä taantuma on kuitenkin päättynyt ja talouskasvu ylittää kaikki ennusteet.

1. Onko talous todella kääntynyt usean vuoden tähtäimellä reilusti positiiviseksi ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat?

2. Mitä toimia hallitukselta ja työmarkkinoilta vaaditaan, että talouden kasvu jatkuisi edelleen? Pitääkö työmarkkinoiden jouston kasvaa vai riittävätkö jo nyt olemassa olevat joustomahdollisuudet?

Reijo Heiskanen, OP-Ryhmä:

1. Useasta vuodesta on vaikea mennä sanomaan, mutta tänä vuonna talous kasvaa marraskuisen arviomme mukaan 1,4 % ja edellytykset kohtuullisen kasvun jatkumiselle ovat olemassa myös ensi vuodelle.

Viime vuonna kasvu oli ennen kaikkea kotimarkkinoiden varassa. Nyt myös vienti alkaa vähitellen piristyä. Vientiä nostavat myös niin yritysten panostukset lisäkapasiteettiin, koheneva kilpailukyky sekä hieman elpyvä vientimarkkina. Kotimarkkinoilla koheneva työllisyys ylläpitää kulutuksen kasvua ja luottamuksen kohentuessa myös investoinnit pysyvät kasvussa vaikka rakentamisen kasvu hidastuu.

Talousennusteet tuppaavat olemaan varovaisia. Ne aliarvioivat vaihteluiden suuruutta. Eli jos talous on kerran nousussa, niin ennusteet aliarvioivat nousun suuruutta, jos vanhat merkit pitävät paikkansa. Ennusteiden varovaisuudelle on silti syynsä, sillä riskejä on riittämiin.

2. On syytä pitää erillään nyt käsillä oleva suhdanneluontoinen piristyminen ja pidemmän ajan kasvumahdollisuudet. Talous voi kasvaa varsin hyvin muutaman vuoden suhdannenousun turvin, mutta pidemmän päälle talouspolitiikka vaikuttaa kasvumahdollisuuksiin olennaisesti.

Pidemmän ajan kasvumahdollisuuksien kannalta Suomen palkkamalli ja tähän liittyen työmarkkinoiden joustavuus on kärkisijoilla sen ohella, että Norminpurkutalkoita on syytä jatkaa.

Tulevat vuoden ovat niitä hyviä vuosia. Hyvien vuosien aikana olisi myös saatava julkinen talous vakautettua, sekä toteutettua toimet, jotka uskottavasti kurovat kestävyysvajeen umpeen. Ajatus, että talous olisi niin hyvällä mallilla, ettei mitään tarvitse muuttaa, on syytä romuttaa. Tilanne on päinvastainen. Hyvät vuodet pitää käyttää hyväkseen julkisen talouden vakauttamiseksi.

Janne Huovari, PTT

1. Suomen talous näyttäisi vihdoin päässeen kasvuun ja kasvua on odotettavissa tulevina vuosinakin. PTT:n syksyn ennuste vuodelle 2017 oli 1,4 prosenttia, eikä sen jälkeen olet tullut uutta tietoa, joka sen laskemista puoltaisi. Reiluksi kasvu en kuitenkaan kutsuisi, varsinkin kun Suomen tuotannon taso on edelleen noin 5 % vuoden 2008 tason alapuolella. Nykyisillä kasvuennusteilla ei päästään edes muun euroalueen kasvuvauhtiin.

Kasvun käynnistyminen on tullut kotimarkkinoilta. Rakentaminen on lisääntynyt reilusti ja myös yksityinen kulutus on kasvanut hyvin. Jotta Suomen talous saataisiin kunnon kasvuun, pitäisi myös viennin kasvaa selvästi. Teollisuustuotanto on jo päässyt parempaan kasvuun, mutta vientiä odotetaan edelleen.

2. Ennen muuta työmarkkinoilla pitäisi päästä yhteiseen näkemykseen palkkamallista kilpailukykysopimuksen jälkeiselle ajalle. Aiemmin meillä on ollut taipumusta tehdä kansainvälisiin suhdanteisiin ja Suomen työllisyystilanteeseen huonosti sopivia palkankorotussopimuksia.

Mahdollisuuksia yritystason sopimiseen olisi myös syytä lisätä, vaikka Suomen työmarkkinat monelta osin ovatkin varsin joustavia.

Hallituksen olisi syytä saada sote-uudistus maaliin muodossa, joka hyvän hoidon lisäksi hillitsisi myös kustannusten nousua.

Markkinoiden toimintaa ja kilpailullisuutta parantavia uudistuksia olisi myös syytä jatkaa. Esimerkiksi apteekkialan avaaminen kilpailulle ja rakentamisen sääntelyn helpottaminen ja kilpailun lisääminen.

Eero Lehto, PT

1. Tällä hetkellä näyttää siltä, että talous olisi kääntynyt 1,3 – 2,5 prosentin kasvuun vuosiksi 2017 – 2019. Kulutuksen kasvu tosin hidastuu 2017, mutta tämän vastapainoksi vienti elpyy ja yksityisten investointien ja varastoinvestointien kasvu jatkuu kohtuullisen nopeana.

Talouskasvua jouduttaa tänä vuonna teollisuudessa kuljetusvälineteollisuus ja metsäteollisuus, palveluissa tietojenkäsittelypalvelut, matkailu ja tukkukauppa. Rakentaminenkin kasvaa edelleen selvästi, joskin hitaammin kuin 2016. Viime aikojen valuuttakurssien muutokset (euroa suhteessa dollariin, ruplaan ja kruunuun) suosivat myös kasvua.

2. Mitään radikaalia ei työmarkkinoiden joustoissa tarvitse tehdä. Suomen työmarkkinat ovat jo nyt kansainvälisesti katsoen verraten joustavat.

Markku Kotilainen, Etla

1. Talous kääntyi kasvuun viime vuonna yksityisen kulutuksen ja investointien (rakentaminen ja kone- ja laiteinvestoinnit) vetämänä.

Tänä vuonna näiden kysyntäerien kasvu hidastuu. Viennin kasvun odotetaan kuitenkin paikkaavan tämän hidastumisen. Ennustamme bkt:n kasvun jatkuvan myös seuraavina vuosina keskimäärin runsaan prosentin vauhdilla. Ennustettu kasvu ei ole kovin suurta, joten julkisen talouden tasapaino säilyy ongelmana myös lähivuosina.

Suuria kasvuyllätyksiä ei kannata odottaa. Kansainvälisen talouden hyvällä suhdannekehityksellä, yritysten onnistuneilla tuoteinnovaatioilla, sinnikkäillä markkinointipanostuksilla, kustannuskilpailukyvyn ylläpidolla sekä oikein kohdentuneilla julkisen vallan kasvupanostuksilla pienet positiiviset yllätykset ovat kuitenkin mahdollisia. Toisaalta myös negatiiviset yllätykset ovat mahdollisia.

2. Hallitukselta odotan hallitusohjelman mukaisia kasvupanostuksia ja julkisen talouden tasapainon pitämistä hallitulla uralla. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen toivon vielä lisäpanostuksia.

Hallituksen on ennen puolivälitarkastelua arvioitava julkisen talouden tasapainonäkymät sillä hetkellä parhaiden ennusteiden pohjalta ja tehtävä tarvittavat päätökset.

Tälle vuodelle on työmarkkinoilla olemassa nollasopimukset. Ensi vuoden ja seuraavien vuosien osalta on tärkeää, että saadaan aikaan maltillinen palkkasopimus. Koska kysyntätilanne ja kannattavuus vaihtelee hyvin paljon yritysten välillä, olisi toivottavaa, että yrityskohtainen jousto lisääntyisi.

Aki Kangasharju, Nordea

1. Kasvu on kääntynyt usean vuoden tähtäimellä positiiviseksi, mutta ei reilusti. Kasvu jatkaa noin +1 prosentin tuntumassa. Lähivuosina kasvua pitää matalana se, että vientiin ei ole tulossa nopeaa paranemista mutta kotimainen kulutus ja rakentaminen eivät jaksa kasvaa yhtä paljon kuin viime vuonna. Pidemmällä aikavälillä kasvua pitää matalana työikäisen väen väheneminen ja se että tuottavuuskasvu on tippunut pysyväisluonteisesti aikaisemmalta kasvutrendiltään.

2. Tarvitsemme ennen kaikkea lisää uudistumista, riskinottoa ja investointeja kannustavaa politiikkaa, koska tuottavuus on kaikki kaikessa. Myös työmarkkinoilta tarvitaan enemmän joustoa.

Suomessa palkkaliukumat suhteessa sopimuspalkkoihin ovat käytännössä ylöspäin. Niitä tarvitaan myös alaspäin. Nyt kun markkaa ei ole, tarvitsemme työehtosopimuksiin Saksan kaltaisia avaamislausekkeita, jolla vältetään massatyöttömyys seuraavassa talouskriisissä.

Tarvitsemme myös nykyistä eriytetympää palkanmuodostusta, sillä globaalissa maailmassa eri aloilla olevien yritysten kilpailijat ovat eri puolilla maailmaa.

Pasi Kuoppamäki, Danske Bank

 1. Viimeisimpien tilastojen mukaan bruttokansantuote kasvaa yli prosentin vauhtia ja työllisyys nousee maltillisesti. Toistaiseksi kasvu on perustunut erityisesti kotitalouksien taloustilanteen kohentumiseen, mutta kestävä kasvu edellyttäisi lisäksi viennin ja investointien piristymistä. Toistaiseksi voidaan puhua suhdannesyklin kääntymisestä nousujohteiseksi, mutta pidemmän aikavälin kasvuvauhti näyttää selvästi aikaisempaa hitaammalta.

Kotimaisen kulutuksen ja investointikysynnän piristymiseen ovat vaikuttaneet matala inflaatio, poikkeuksellisen alhaiset korot ja patoutuneen kysynnän purkautuminen esimerkiksi asuntorakentamisessa.

Työllisyyden nousu tukee lisää kotitalouksien mahdollisuuksia toteuttaa suurempia hankintoja. Viennin nousua tarvittaisiin työllisyyden vahvistamiseen edelleen, sitä ennen ei voitane puhua reilusti positiivisesta trendistä. Onneksi mahdollisuudet viennin kasvuun näyttävät kohtuullisen suotuisilta 2017. Vientimarkkinat kasvavat ja heikentynyt euro sekä kiky tukevat kilpailukykyä.

2. Kasvu on edelleen melko vaatimatonta. Ilman uudistuksia odotettavissa oleva talouskasvu ei yksin näytä riittävältä ratkaisemaan julkisen talouden ongelmia, jotka johtuvat paitsi heikosta suhdannetilanteesta myös väestön ikääntymisestä ja muista rakenteellisista ongelmista.

Pärjätäkseen paremmin globaalissa kilpailussa Suomi tarvitsee uudistuksia työmarkkinoilla. Joustavammat työmarkkinat helpottaisivat työllistämispäätöksiä. Myös työn vastaanottaminen tulisi pääsääntöisesti tehdä kannattavaksi.

Työllisyysasteen nousu kohentaisi talouden kasvumahdollisuuksia lisäämällä työvoiman tarjontaa ja helpottaisi julkisen sektorin paineita. Parhaassa tapauksessa nousu työllisyydessä mahdollistaisi julkisen talouden paremman kunnon kautta lisäpanostukset koulutukseen ja tutkimukseen, joista on jouduttu tinkimään viime vuosina.