Vaatteista ja paistinpannuista liukenee vesistöihin myrkkyjä

Suomeen virtaa runsaasti vaatteita EU:n ulkopuolelta maista, joissa kemikaalien käyttöä ei rajoiteta lainsäädännöllä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kodeissa käytetään paljon tuotteita, joiden sisältämät ympäristömyrkyt päätyvät vesistöihin. Asukkaat kuormittavat jätevedenpuhdistamoja ja vesistöjä kodin kemikaaleilla usein tietämättään. Muun muassa tuontitekstiileistä liukenee veteen haitallisia aineita.

Myrkyillä saadaan tuotteisiin likaa ja vettä hylkiviä pintoja. Paistinpannuissa ja vedenpitävissä urheiluvaatteissa on usein perfluorattuja alkyyliyhdisteitä (PFAS), jotka ovat erittäin pysyviä ympäristömyrkkyjä.

Jätevesistä löytyy myös kosmetiikassa ja hygieniatuotteissa käytettyä antibakteerista triklosaania. Sitä arvioidaan päätyvän suomalaisille jätevedenpuhdistamoille noin 25 kiloa vuodessa. Määrästä päätyy vesistöihin noin kolmannes.

Triklosaanin määrää voi vähentää jättämällä sitä sisältävät antibakteeriset tuotteet hankkimatta.

"Jätevedenpuhdistamoissa poistetaan tehokkaasti ravinteet ja orgaaninen aines, mutta kaikkia haitta-aineita puhdistamo ei pysäytä, vaan niitä päätyy vesistöihin", kertoo vesiasiain päällikkö Saijariina Toivikko Vesilaitosyhdistyksestä.

Kuluttajien tekemillä valinnoilla on väliä. Tuotepakkauksista löytyvät ympäristömerkit, kuten Joutsenmerkki ja EU-ympäristömerkki rajoittavat kemikaalien käyttöä.

Vastuullinen kuluttaja varmistaa myös, ettei omassa kodissa viemäriä käytetä roskiksena. Vanhat lääkkeet kuuluu viedä apteekkiin ja remonteista ylijääneet maalit ja liuottimet vaarallisten jätteiden keräykseen.

Vesilaitosyhdistys yhdessä Joutsenmerkin ja EU-ympäristömerkin kanssa käynnistivät Pytty-kampanjan, jonka tietoiskut ohjeistavat vesistöystävällisiin tapoihin.

Lue myös:

Kolumni: Jäteveden kertomaa

HSY:n Mari Heinonen kertoo videolla, mitä tapahtuu jätevesien haitallisille aineille