Erä

Suorakylvö vähentää turvemaiden päästöjä – suomalaiset tutkimukset esillä CA-viljelijöiden maailmankongressissa

Hiilidioksidipäästöt turvemailla tulevat pääasiassa kyntämisestä ja muokkaamisesta, kertovat tuoreet tutkimukset.
Tuomas Levomäki
Suorakylvön avulla peltojen päästöt vähenevät huomattavasti, kertoo alan yhdistys.

Viljelemällä turvemaita CA-suorakylvö -menetelmällä päästöt pienevät niin vähäiseksi, että turvemaita voidaan pitää jatkossakin viljelykäytössä, eikä turvemaiden ennallistamisia ja metsityksiä tarvita, sanoo Suomen CA-viljelyn yhdistyksen puheenjohtaja Ari Koutonen.

CA-viljelyn periaatteita on maan muokkaamattomuus ja maan minimaalinen häirintä. Maa pidetään ympärivuoden kasvipeitteisenä kasvustolla, kasvijätteellä tai aluskasveilla. Lisäksi viljelykierrossa pidetään eri viljelykasveja.

Menetelmän nimi tulee sanoista Conservation Agriculture. Se voidaan kääntää resursseja säästäväksi ja ympäristöä suojelevaksi maataloudeksi.

CA-viljelyn kahdeksas maailmankongressi pidettiin virtuaalisesti kesäkuun lopulla. Siellä agronomi Jussi Knaapi esitteli Koneviestin ja Novida ammattiopiston menetelmäkoetta, jossa verrattiin eri viljelymenetelmien eroja.

Kokeen tulosten mukaan CA-menetelmin toteutetussa suorakylvössä oli parempi satotaso kuin perinteisissä muokkausmenetelmissä ja ravinnepäästöt pellolta olivat merkittävästi vähäisemmät.

Lisäksi suorakylvössä hiiltä oli kertynyt 15 vuoden aikana merkittävä määrä maahan ja hiilen määrä oli lisääntynyt myös pellon syvemmissä kerroksissa.

Ari Koutosella oli kongressissa posteri toisesta hankkeesta, jonka tuloksissa nähdään kynnön selittävän valtaosan turvemaiden päästöistä.

Maa- ja Vesitekniikan Tuki ry:n rahoittamassa kaksivuotisessa hankkeessa mitattiin pellon hiilidioksidipäästöjä ja hiilinieluja turve- ja multamailta.

Tuloksena oli, että hiilidioksidipäästöt turvemailla tulevat pääasiassa kyntämisestä ja muokkaamisesta, Koutonen kertoo.

Muokkaussyvyys ja maan hiilipitoisuus vaikuttavat päästöjen määrään. Minimuokkauksessa päästö oli vähäinen kyntöön verrattuna ja suorakylvössä päästöt olivat pienimmät.

Kyntöpohjainen viljely kuohkeuttaa turvemaan niin ilmavaksi, että maan hiili hapettuu ilman kanssa ja hiiltä poistuu maasta ilmakehään.

Aikaisemmat viralliset päästömittaukset on tehty kyntöpohjaisesta viljelystä. Siksi päästöarvot ovat olleet isoja, Koutonen sanoo.

Viimekesäiset Luonnonvarakeskus Luken Ruukin koeaseman alustavat mittaukset nurmipeitteisillä turvepelloilla antavat viitteitä, että monivuotisen nurmen hiilitase voi mennä jopa nielun puolelle, jos sadon mukana poistuvaa hiiltä ei oteta huomioon.

Nurmi voidaan uudistaa kyntämättä suorakylvöllä, jolloin hiili ei vapaudu sitä uusittaessa.

Myös viljanviljelystä suorakylvöllä turvemailla on viitteitä siitä, että hiilidioksidipäästöt vähenevät samalla tavalla kuin nurmella, Koutonen sanoo.

Maailmalla CA-viljelyn osuus on nyt 15 prosenttia vilja-alasta ja sen osuus kasvaa 10,5 miljoonaa hehtaaria vuosittain. Kongressi asetti tavoitteekseen lisätä CA-vilja-alan 50 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

Lue lisää

Leppä: Käynnissä olevilla tutkimuksilla pitää saada tarkempaa tietoa peltojen päästöistä – "Näin isot ratkaisut eivät voi perustua vajavaisiin tietoihin"

Lisää uutta tietoa peltojen päästöistä

Täysin uusi viljelymenetelmä halutaan Suomessa käyttöön 30 000 peltohehtaarilla – viljelijöiden innostus kosteikkoviljelyä kohtaan yllätti tutkijankin

Kuka saa puhua turpeesta? Osa tiedeyhteisöstä haluaa kieltää oikeuden kaikilta paitsi tutkijoilta