Hevosalan ilmastotyöhön etsitään keinoja hankkeessa – kotimaisen kasvatuksen tukeminen lisäisi hiilinieluja
Hevostietokeskuksen vetämään selvitykseen otetaan mukaan erityyppisiä hevosyrityksiä Pohjois.Savosta. Niiltä kerätään keväästä alkaen tietoja hiilivirtojen nykytilasta.
Ympäri vuoden nurmipeitteiset laitumet ovat tehokkaita hiilinieluja. Perinteisesti tammat ja varsat laiduntavat paljon, usein jo alkukesästä alkaen kuten kuvassa. Kuva: Lari LievonenHevosala lähtee itse selvittämään sekä hiilidioksipäästöjään että ilmastonmuutoksen ja uusien hevostautien alalle aiheuttamia uhkia.
”Ensimmäiseksi on tärkeää tunnistaa ja tiedostaa oman toimintamme vaikutukset. Hankkeesta saamme parhaimmillaan ymmärrystä siihen, millaiset hiilidioksidipäästömme ovat ja mihin hevosalan ilmastotyössä tulisi keskittyä”, Suomen Hippoksen viestintäpäällikkö Saara Iivari avaa hankkeen taustaa tiedotteessa.
Hippos on Suomen Ratsastajainliiton ja Hevostietokeskuksen kanssa mukana rahoittamassa Hevosalan hiilivirrat -hanketta, jonka päärahoittajia ovat Pohjois-Savon ELY-keskus ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Hankkeen kokonaisrahoitus on lähes 137 000 euroa.
”Hankkeen yhtenä tavoitteena on tehdä makrotason yhteenveto suomalaisen hevostalouden hiilivirroista. Toisena tavoitteena on miettiä hevosalan kehittämistä kohti vähähiilisyyttä muun muassa tukipolitiikan keinoin”, kertoo projektipäällikkö Sanna Airaksinen Hevostietokeskuksesta.
Ilmastonmuutoksen mukana seuraavat sään ääri-ilmiöt, kuten pitkäkestoiset tai rankat sateet ja toisaalta kuumuus ja kuivuus, voivat aiheuttaa ongelmia myös hevostalleille, hän toteaa.
Kustannusten nousun asettamien haasteiden selättämiseksi hankkeessa mietitään myös keinoja tallien energiatehokkuuden parantamiseksi.
”Tallien näkökulmasta uhkia ovat rehupula ja rehujen kallistuminen, hevosten ulkoilutuksen vaikeutuminen, muutokset alueen vesitaloudessa sekä uudet hyönteisten välityksellä leviävät hevosten sairaudet.”
Airaksinen näkee tärkeänä, että hevostalleilla ja muilla alan toimijoilla on tietoa ilmastonmuutokseen varautumisen ja sopeutumisen keinoista.
”Tarvitaan myös toteuttamiskelpoisia ratkaisuja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Maatalouden hiilivirtoja on selvitetty jo paljon, mutta hevostallien osalta tietoa on vähän”, hän sanoo.
Millaisella tukipolitiikalla sitten saataisiin hevosala etenemään vähähiilisyyden tavoitteessa?
”Kotimainen hevoskasvatus lienee tässä yksi tärkeä mahdollisuus”, toteaa Hevostietokeskuksen toiminnanjohtaja Minna-Liisa Heiskanen.
Hän painottaa, että tammat ja varsat käyttävät runsaasti laidunta.
”Laitumet, jos mitkä, ovat hiilinieluja. Hevosten ja ponien kysyntä on kasvanut, joten miksi emme itse kasvattaisi niitä tuonnin sijaan”, Heiskanen kysyy.
Hänen mukaansa aiemmat tulokset osoittavat, että verraten pienillä tuilla on ollut suuri merkitys hevosten kasvatustoiminnalle Suomessa.
Hanke jalkautetaan Pohjois-Savoon, jossa mukaan otetaan erityyppisiä hevosyrityksiä. Näiltä kerätään keväästä alkaen tietoja nykytilanteesta.
”Hankkeessa keskitytään hevosten ja talliympäristön hoitostrategioihin, jotka tähtäävät resurssitehokkuuteen ja edistävät toiminnan jatkumista hevosten, ihmisten ja ympäristön hyvinvointi huomioiden”, Sanna Airaksinen kertoo.
Työ on aloitettu olemassa olevan materiaalin selvittämisellä. Hevostietokeskuksen toteuttamassa projektissa kootaan ensin muiden toimialojen keinot, joilla arvioidaan ja vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä. Myös muuttuviin olosuhteisiin sopeutumiseen kehitettyjä ratkaisuja kerätään ja selvitetään, voidaanko niitä hyödyntää hevostalleillakin.
”Kokoamme muille toimialoille tuotetut työkalut ja tutkimustiedon kasvihuonekaasupäästöjen arviointi- ja vähentämiskeinoista, sekä muuttuvaan ympäristöön sopeutumisen ratkaisuista, joita voidaan soveltuvin osin hyödyntää myös hevostalleilla. Hanke tuottaa ilmaista neuvontamateriaalia Hevostietokeskuksen kanaviin”, Airaksinen kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
Siirry pääsisältöönSiirry hakuunSiirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
