Ihmiset & kulttuuri

Kiinnostus metsästys- ja työlinjaisia koiria kohtaan on kasvussa vaikka suuntaus ei miellytä kaikkia: "Ei agilityn harrastamiseen vaadita metsästysominaisuuksia"

Labradorin- ja kultaisennoutajan sekä saksanpaimenkoiran työlinjaiset ovat keskittymiskykyisempiä mutta vähemmän koirasosiaalisia kuin näyttelylinjaiset, sanoo professori Hannes Lohi.
Kari Salonen
Metsästyslinjainen kolmivuotias labradorinnoutaja Milo (vas.) ja nelivuotias näyttelyuros Erno (oik.). Labradorinnoutajakerho ry:n sihteeri Lotta Vuorinen harjoittelee metsästyslinjaisten koirien kanssa noutotehtäviä ja käy metsällä ja ei-metsästyslinjaisten kanssa pääasiassa näyttelyissä.

Koirien kysyntä on poikkeuksellisen vilkasta. Aina ei riitä, että löytää itselleen mieluisan rodun. Suomen viidestä suosituimmasta rodusta jo neljä on jakautunut eri linjoiksi.

Koiraharrastajien kiinnostus niin sanottua käyttölinjaa kohtaan on noussut monen rodun kohdalla.

Maamme suosituimman rodun, labradorinnoutajan, rotujärjestössä puhutaan perinteisestä linjasta ja metsästyslinjasta. Perinteiset, myös näyttelylinjan tai ”ei-metsästyslinjan” koiriksi kutsutut yksilöt ovat useimmissa maissa enemmistössä.

Suomessa noin neljännes rekisteröidyistä labradorinnoutajista on metsästyslinjaisia, Labradorinnoutajakerho ry:n puheenjohtaja Anu Honkapirtti kertoo. Viime vuosina metsästyslinjaisten koirien suosio on kasvanut.

Aiemmin niitä piti asialle vihkiytynyt harrastajakuntansa. Nykyisin metsästyslinjaisia kysytään paljon myös muihin lajeihin.

”Se on ristiriitainen juttu, josta metsästyspuolella ei olla kauhean mielissään. Ei esimerkiksi agilityn harrastamiseen vaadita metsästysominaisuuksia, vaan ihan toisenlaisia ominaisuuksia.”

Riistalehti uutisoi taannoin jahtilabradorien suosion kasvaneen niin, ettei metsästäjille tahdo riittää koiria.

”Metsästyslinja ajatellaan jotenkin terveemmäksi, ei pilalle jalostetuksi. Perinteisen ja metsästyslinjan välillä ei kuitenkaan ole isoja eroja terveydessä, eikä metsästyslinjaisia ole jalostettu sen vähempää kuin perinteisiäkään.”

Alkuperäinen labradorinnoutaja oli vanttera eläin, jota kalastajat käyttivät apunaan, Honkapirtti mainitsee. Paksu turkki suojasi sitä hyiseltä vedeltä.

Osa halusi tehdä labradorista vielä suorituskykyisemmän ja noutajien metsästyskokeisiin soveltuvamman koiran. Linjajako levisi sittemmin Englannista muihin maihin.

Metsästyslinjaisten lisäksi on vielä sekalinjaisia koiria.

”Rotujärjestössä on aika sallivaa tämä jalostus. Kasvattajat saavat tehdä itse omia valintojaan”, Honkapirtti toteaa.

Suomessa sama koira voi toisinaan yltää sekä muoto- että käyttövalioksi.

Kari Salonen
Koirien geenitutkimuksen mukaan työlinjan koirat ovat keskittymiskykyisempiä, mutta vähemmän koirasosiaalisia kuin näyttelylinjan koirat. Kuvassa metsästyslinjainen labradorinnoutaja Reedrunner’s Judy Hobbs

On silti harvinaista, että metsästyslinjainen noutaja menestyy näyttelykehässä. Toisaalta metsästyslinjaiset dominoivat noutajien metsästyskokeissa.

Se, millaiselta labradorinnoutajan pitäisi näyttää, on some-keskusteluiden ikuisuusaihe. Metsästyslinjaisten ihailijat ovat kärjistäen sitä mieltä, että heidän koiransa ovat sporttisia ja perinteiset sohvaperunoita, Honkapirtti tiivistää. Perinteisten ihailijat taas toteavat, ettei metsästyslinjainen koira vastaa ulkomuodoltaan rotumääritelmää. Honkapirtti itse on perinteisen linjan kasvattaja.

”Kaikki kuitenkin harrastavat rotujärjestössä ihan sulassa sovussa. Suurimmat ongelmat tulevat siitä, jos kaikkia yritetään pusertaa samaan muottiin.”

Kari Salonen
Metsästyslinja ei automaattisesti tarkoita sitä, että koira olisi valtalinjaa vilkkaampi, Vuorinen toteaa. ”Jos ei ehdi järjestää aktiviteettia, näyttelylinjaiset ovat ne, jotka ensimmäisenä kiipeävät seinille.”

Saksanpaimenkoiraliiton jalostusvastaava Ilkka Nurmela on nähnyt, kuinka käyttölinjaiset saksanpaimenkoirat ovat kivunneet marginaalista suosituksi vaihtoehdoksi.

”Ihan tavalliset saksanpaimenkoirien omistajat haluavat käyttölinjaisen koiran”, Nurmela kertoo.

”Käyttöominaisuuksiin liittyvät asiat ohjaavat. Halutaan tasapainoista, hyvähermoista koiraa. Moni puhuu vanhan mallisista, suoraselkäisistä saksanpaimenkoirista.”

Puhtaan seurakoiran rooliin käyttölinjainen koira ei ole paras vaihtoehto, Nurmela tähdentää.

Eija Käyhkö
Ilkka Nurmelan kasvattamia käyttölinjaisia saksanpaimenkoiria on mennyt esimerkiksi rajavartio- ja poliisikoiralaitokselle, mutta käyttölinjaa kysyvät enenevissä määrin myös tavalliset harrastajat. Kuvassa uros Aufgeweckt Qerry.

Kultainennoutaja jakautui käyttö- ja näyttelylinjaan toisen maailmansodan jälkeen rodun alkuperämaassa Englannissa.

Käyttölinjaa pidetään metsästyskoirana, mutta näyttelylinjaisiakin on paljon metsästyskäytössä, kertoo rotujärjestö Golden Ring GR:n puheenjohtaja Erika Jylhä-Pekkala.

”Kultainennoutaja on pienriistan talteenottoon jalostettu koira, joten työskentelyhalu noutotehtäviin on sille luontaista.”

Kultaisennoutajankin kohdalla käyttölinjaisten pentueiden rekisteröintimäärät ovat nousussa. Esimerkiksi tottelevaisuuskoe- eli toko-piireissä käyttölinjaisia koiria näkee aiempaa useammin, vaikka valta­osa on yhä metsästysharrastajilla.

Jylhä-Pekkala kasvattaa näyttelylinjaisia noutajia, mutta joukossa on pentueita, joiden taustalla on myös käyttölinjaisia yksilöitä. ”Arvostan ennemminkin koiran ominaisuuksia valitsematta vain linjaa.”

Hän toivoo, että kasvattajien keskuudessa vaalitaan geenipoolin monimuotoisuutta ja kultaisennoutajan perustervettä, kestävää rakennetta. ”Koiran tulee pystyä liikkumaan päivä maastossa.”

Kultaisennoutajan rodunomaiset ominaisuudet tekevät siitä hyvän harrastuskoiran, mutta perhekoirakin tarvitsee paljon liikuntaa sekä ohjattua toimintaa, hän sanoo.

”Arvostan, jos kasvattajalle sanotaan rehellisesti, minkälaista uutta perheenjäsentä etsii.”

Käyttölinjan kultaisennoutajan väriin liittyy uskomuksia: mitä kultaisempi, sitä parempi metsästyskoira. ”Niin se ei mene. Näyttelylinjaisistakin löytyy tummia koiria ja vaaleat voivat olla yhtä toimivia”, sanoo Erika Jylhä-Pekkala.

Suosittujen koirarotujen linjojen väliset erot näkyvät koirien geenitutkimuksessa.

Eri linjat eroavat perimältään toisistaan. Esimerkiksi saksanpaimenkoirien työ- ja näyttelylinjaiset koirat erottuvat analyyseissä omina ryhminään, professori Hannes Lohi kertoo sähköpostitse.

”Sama koskee muitakin rotuja, joissa on selkeitä linjoja.”

Linja voi vaikuttaa myös koiran luonteeseen.

”Jos katsoo persoonallisuuspiirteitä, labradorin- ja kultaisennoutajan sekä saksanpaimenkoiran työlinjaiset ovat energisempiä ja keskittymiskykyisempiä mutta vähemmän koirasosiaalisia kuin näyttelylinjaiset”, Lohi kuvailee tutkimuksen alustavia tuloksia.

”Saksanpaimenkoirilla ja kultaisilla noutajilla työlinjaisilla on myös vähemmän epävarmuutta.”

Koirat ovat kuitenkin yksilöitä, ja eri linjojen yksilöt voivat menestyä laajasti eri osa-alueilla, hän jatkaa.

On huomattava, että koirien käytökseen vaikuttavat perimän lisäksi voimakkaasti kasvatus ja muut ympäristötekijät.

Eriytymisessä on myös riskinsä: se voi johtaa linjan perinnöllisen monimuotoisuuden kaventumiseen, joka puolestaan voi altistaa koiran erilaisille sairausriskeille.

Hyvinvoinnin kannalta perimän monimuotoisuudesta pitääkin huolehtia linjoista riippumatta.

Lohi muistuttaa lisäksi, ettei useimmissa koiraroduissa ole linjoja lainkaan.

Näyttely- ja käyttölinjan kultaisianoutajia.
Lue lisää

Suosikkirotu rikkoi rekisteröintiennätyksensä – labradorinnoutaja Kennelliiton listan kärjessä jo vuodesta 2010

Labradorinnoutaja jälleen suosituin koirarotu

Noutaja varmistaa vesilintusaaliin

Tässäkö Suomen söpöimmät viranomaiset? Ceppo ja Indy ovat vuoden virkakoiria