Ihmiset & kulttuuri

Onko suomalaista ruokaa kohta olemassa? ”Kauppa on haluton sitä keskustelua käymään", Juha Partanen arvioi – turvepeltojen korvauskelpoisuus on Pohjois-Savossa kolmen miljoonan euron asia

Pohjois-Savossa ollaan tyytyväisiä MTK:n järjestö­uudistukseen. Viljelijöiden talous huolettaa.
Pentti Vänskä
”Ruokaketjun koko ketjun vuoropuhelua minä kaipaan. Kaikkien pitää voida pärjätä, muuten ei riitä suomalaisille kotimainen ruoka”, Juha Partanen sanoo.

Uutinen ruuan hinnan 1,8 prosentin noususta ensi vuonna sai Pohjois-Savon MTK-liiton puheenjohtajan Juha Partasen hymähtämään.

”Tilatasolta näyttää, että olipa joutavanpäiväinen uutinen. Polttoaineen hinta nousee saman verran kerralla, eikä siitä sano kukaan mitään. Ruuan hinnan nousuun reagoidaan voimakkaasti, vaikka se on ihan lillukanvarsi”, Partanen miettii.

Kustannusten nousu on varsin tärkeä keskustelun aihe seudulla, sillä viljasato jäi noin puoleen normaalista. Kotieläinvaltaiseen maakuntaan tuodaan normaalistikin viljaa muualta Suomesta. Ja vilja on nyt kallista.

”Maatalouden rahavirroista 90 prosenttia tulee kotieläintiloilta. Pellot kasvavat nurmea, joten viljaa tuodaan muualta Suomesta.”

Huoli viljelijöiden taloudesta on läsnä Partasen puheessa usein. Hän miettii, miksi laadukas tuotanto esimerkiksi sianlihassa ei näy hinnassa.

”Talvella oli Atrian tilaisuus, missä oli kiinalainen ostaja kertomassa suomalaisesta tuotteesta. Ei ne ylisanat meinannut loppua.”

Kyse alkaa pian olla siitä, onko suomalaista ruokaa ylipäätään. Sitä keskustelua ei ole vielä käyty.

”Koko ruokaketjun pitää osallistua keskusteluun, mutta kauppa on tällä hetkellä haluton sitä käymään. Hengissä pysymiseen tarvitaan, että kaikkien pitää olla kannattavia.”

Pielavesi on yksi Pohjois-Savon maidosta kuuluisista kunnista. Tilojen määrä tosin on vähentynyt kymmenessä vuodessa sadasta noin puoleen.

Silti tuotanto on vuosittain pysynyt noin 17 miljoonan kilon paikkeilla.

”Se kertoo, että on investoitu paljon.”

Seudun vahvuudet ovat naudan ja nurmipellon ympärillä, mutta merkittävä toimiala on myös marjanviljely.

”Marjanviljelyn pinta-alasta Savon osuus on 31 prosenttia. Se on ala, jossa on tällä hetkellä tosi kova imu, jos olisi halukkuutta viljelyyn. Aloitus vaatii kovat investoinnit.”

Sikatiloja Pielavedellä on nykyisin kaksi. Toinen on Partasen pojan tila. Juha Partanen onkin nyt sukupolvenvaihdoksen jälkeen tilalla töissä ja talo on pojan perheellä. Myös liiton puheenjohtaja vaihtuu pian.

”Oli ajatus tämän vuoden nimiin se tehdä. Oikea aika on joko ennen kuin tukihaku loppuu tai sitten ihan loppuvuodesta. Partaset ovat asuneet tässä 1930-luvulta saakka. Poikani perhe on neljättä sukupolvea.”

Eläkeikään on reilu viisi vuotta.

”Metsätöitä riittää. Siellä ei lopu työ milloinkaan. Metsäpalstoja jäi vielä omiin nimiin.”

Metsää tilalla on noin 200 hehtaaria. Viljelyssä on noin 145 hehtaaria, joista noin puolet omaa. Sikoja mahtuu 680.

Sikatilojen selviämisen ratkaisee Partasen mukaan se, onko viljaa ostettava pian vai ei.

”Meillä normaalivuonna riittää vilja noin kymmeneksi kuukaudeksi. Puolet siitä saatiin tänä vuonna. Kun olin vielä isäntä, ostin viljaa varastoon huhtikuulle ainakin. Pojalla riittää viljaa”, Partanen sanoo.

Partanen pitää Pohjois-Savon MTK-liittoa edelläkävijänä yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa. On yhteistä edunvalvontaa ja yhteinen kenttäpäällikkö.

MTK on Mhy Pohjois-Savon omistamassa toimistossa vuokralla. Sinne on kertynyt muitakin alan toimijoita, työyhteisö on noin parikymmentä henkeä.

Myös järjestöuudistuksessa liitto oli etupellossa. Metsäpinta-ala poistettiin jäsenmaksun perusteista jo vuonna 2017.

”Siirrettiin sitä perusmaksuun. Mielestäni onnistuttiin, ei vaikuttanut jäsenmaksutuloon. Viljelijöistä 79 prosenttia on jäseniä ja peltoalasta on suurin piirtein saman verran jäsenillä.”

Partanen kertoo, että näkyvyyttä esimerkiksi paikallismediassa on saatu, vaikka ilmastonmuutoskeskustelu hallitsee ilmatilaa. Liiton perusasioita ovat maankäytön edunvalvonta sekä tie- ja energiaverkot.

Iso asia on turvepeltojen korvauskelpoisuus.

”Se on meille noin kolmen miljoonan euron asia. Pellot on raivattu tarpeeseen ja turvepelto on varma sadon antaja. Tärkein asia niillä pelloilla on, että muistaa kylvää.”

Kun Partaselta kysyy, mitä hän tekisi, jos ei olisi viljelijä, seuraa pitkä tauko. Lopulta hän toteaa että todennäköisesti olisi maaseutuyrittäjä konepuolella.

”Olen ollut rakennuksilla ennen maanviljelijän uraa, Mikkelissä ja Parikkalassa. Metsä on täällä aina elättänyt ja elättää tulevaisuudessakin. Se synnyttää työtä.”

Metsään liittyvät monet viljelijöiden harrastuksetkin. Niin myös Partasen.

”Hirvenmetsästys vie syksyllä monta viikonloppua. Yleensä meillä on kaksi koiraa, mutta nyt on vain yksi. Koira on perheen yhteinen harrastus, minä metsästän, mutta koiraa hoitavat kaikki muutkin. Marjoja on kerätty vuosikymmeniä.”

Lue myös:

Lannoitteet ovat nyt kalliimpia kuin koskaan – alkuviikon korotuksen jälkeen Yaran Y3 maksaa lähes 700 euroa tonnilta

MTK Pohjois-Savo

Liitolla on jäseninä 20 MTK-yhdistystä, joilla on 3 532 jäsentilaa. Kaikkiaan jäseniä oli 9 377 vuoden 2020 lopussa.Puheenjohtaja Juha Partasen terveiset keskusliitolle: ”Se joka tekee työtä viljelijänä ja ottaa siitä toimeentulonsa, niin näiden kannattavuudesta ja eduista huolehtiminen.”

Lue lisää

Metsänomistajat eivät hyväksy ympäristöministeriön ehdotusta uudeksi luonnonsuojelulaiksi

Elintarvikeketju on pahasti ruosteessa

Yhteistyö on maaseutunuorten juttu: "Voitaisiin unohtaa alueiden ja tuotantosuuntien rajat”

MTK:n Mäki-Hakola uskoo, että taksonomian ympäristökriteerejä ei ole lähiaikoina luvassa – "Koitetaan saada sinne metsäosaamista mukaan"