Kotimaa

Tekstiilialalla kaivataan selkeitä ohjeistuksia maskien käyttöön — epäselvä tiedotuslinja hankaloittaa tarvittavien investointien tekemistä

Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n yrityksistä 46 oli alkanut valmistamaan maskeja kesän alkuun mennessä.
Kimmo Haimi
Globe Hopen työntekijä Anna Wolf ompelee paperimaskia kangasmaskin sisään. Kierrätysmateriaaleista tunnettu laukkujen valmistaja alkoi valmistaa maskeja koronan iskiessä.

Suomessa useat tekstiilialan toimijat ovat alkaneet valmistaa kasvomaskeja kevään ja kesän aikana. Ne ovat tuoneet monelle yritykselle toivottua helpotusta koronan kurittamaan liiketoimintaan.

Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n asiantuntija Katri Pylkkänen kertoo, että yhdistyksen noin 200 jäsenyrityksestä 46 olisi kesän alkupuoleen mennessä aloittanut maskien valmistamisen tai myymisen.

Näistä kymmenenkunta on käynnistänyt suojavaatteiden tuotantoa. Pylkkänen kertoo, että asiasta tehdään vielä kysely jäsenyrityksille.

Lisäksi ainakin yksi kokonaan uusisuojavaatteisiin ja -maskeihin erikoistunut yritys on perustettu hänen tietojensa mukaan kesän aikana.

”Toki meidän jäsenyrityksiemme ulkopuolellakin on varmasti suojavarusteiden valmistajia.”

Haasteeksi on kuitenkin noussut Suomen viranomaisten linja, joka poikkeaa maskisuosituksissa monista muista valtioista. Viime viikolla osoittautui, että viranomaisten ja tutkijoiden kannatkin menevät asiassa ristiin.

Kun selviä suosituksia tai kieltoja ei ole ollut, ovat yritykset joutuneet ottamaan maskeja valmistaessaan suuria riskejä. Yrittäjien kannalta tilanne on ollut turhauttava.

”Yritykset ovat joutuneet tekemään päätöksiä täysin epävarmassa tilanteessa: Tehdäkö investointeja, miten suunnitella tuotantoa ja myyntiä? Ruvetako valmistamaan tuotteita, vaikka ei ole mitään varmuutta siitä, miten paljon niitä saa myytyä ja mihin niitä saa myytyä?” Pylkkänen kuvailee.

Maskien kysyntä on hänen mukaansa vaihdellut niistä annettujen ohjeistusten mukaan. Myös maskeista uutisointi on vaikuttanut menekkiin niin hyvässä kuin pahassa.

Kun koronakriisi alkoi, Tekstiilli- ja Muoti ry:ssä alkoi kyselyiden tulva. Yritykset halusivat saada tietoa määräyksistä ja vaatimuksista.

On tärkeää tehdä ero kasvomaskin, kirurgisen suu-nenäsuojaimen ja hengityksensuojaimen välillä. Tavallisen kasvomaskin voi valmistaa periaatteessa kuka tahansa kankaasta ompelemalla.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan kasvomaskit eivät suojaa käyttäjää itseään koronavirukselta. Sen sijaan ne vähentävät maskin käyttäjän mahdollisuutta tartuttaa muita ihmisiä vähentämällä pisaratartunnan vaaraa.

Virallisilta hengityssuojaimilta ja kirurgisilta suu–nenäsuojaimilta vaaditaan sen sijaan paljon tiukempia kriteerejä materiaalien ja valmistusmenetelmien suhteen. Hengityssuojain tuo suojaa myös käyttäjälle itselleen.

Katri Pylkkäsen mukaan suurin osa yhdistyksen jäsenyrityksistä valmistaa normaaleja kasvomaskeja. Yrityksen tulee kasvomaskeja myydessä selkeästi korostaa, etteivät tuotteet ole henkilönsuojaimia tai kirurgisia suu–nenäsuojuksia.

”Jos ajattelee kankaisia kasvomaskeja, eli standardoimattomia tuotteita, ovat vastuut hyvin erilaisia. Silloin tuote on kuin mikä tahansa kuluttajatuote, eli pitää varmistua siitä, ettei se ole haitallinen kuluttajalleen.”

Kasvomaskeja valmistavien yritysten pitää siten esimerkiksi huolehtia, ettei maski ei aiheuta käyttäjälle hengitysvaikeuksia.

Maskien valmistamisen aloittaminen on itsessään ollut yrityksissä suorassa suhteessa aiempaan tuotantoon.

”Jäsenistöömme kuuluvat esimerkiksi Ahlstrom-Munksjö ja Suominen, jotka ovat kuitukangasvalmistajia. Koska ne valmistavat myös materiaalia, on tuotekehitystyö hyvin erilaista verrattuna yritykseen, joka ompelee tuotteita ja hankkii materiaalin muualta”, Katri Pylkkänen toteaa.

Yksi maskeja valmistavista yrityksistä on Nummelassa toimiva Globe Hope. Toimitusjohtaja Seija Lukkalan mukaan esimerkiksi tuotantomääristä päättäminen on ollut todella hankalaa, kun suoria linjauksia ja suosituksia maskien käyttämisestä ei ole tehty.

Lukkalan mielestä nyt olisi tarvetta yhdenmukaiselle linjanvedolle maskien käytöstä.

”Kun maskien käytöstä uutisoidaan, niin sen näkee heti myyntimäärissä joko positiivisesti tai negatiivisesti.”

Esimerkiksi Tukesin, Työterveyslaitoksen ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tiedote kertoi huhtikuun alussa, että maskit toimivat väärinkäytettynä viruksen levittäjänä. Tiedotteesta syntyy Lukkalan mielestä helposti kuva, että maskien käytöstä on jopa enemmän haittaa kuin hyötyä.

”Se on kummastuttanut koko ajan, miten Suomi ja muut Pohjoismaat ovat ainoita maita maailmassa, joissa maskin käyttämiseen on suhtauduttu näin tiukasti.”

Kasvomaskien markkinointi kuluttajille on Lukkalan mukaan siinäkin mielessä hankalaa, että esimerkiksi Facebook ei salli sivuillaan kasvomaskien mainostamista.

Kuluttajien keskuudessa maskit ovat nostaneet viime viikkoina suosiotaan.

”On puhuttu toisesta aallosta, koulut alkavat taas ja ihmiset palaavat työpaikoille. Nyt on selvästi alettu taas varautumaan.”

Lukkalan mukaan maskien valmistaminen on ollut loppujen lopuksi yritykselle taloudellisesti kannattava ratkaisu.

”Nopea mukautuminen tähän on ollut tärkeä asia yrityksen selviytymisen kannalta.”

Globe Hopelle lähtökynnys oli tavallista matalampi, sillä yrityksessä oli jo aikaisemmin pohdittu maskien valmistamista.

”Aasiassa maskeja on käytetty aikaisemmin, ja meillä on sinne ollut yhteyksiä. Meiltä on myös maskeja pyydetty, joten tämän asian kehittäminen oli meille itsestään selvää.”

Kajaanilaisen R-Collectionin, viralliselta nimeltään Rockseri Oy:n kehitysjohtaja Olli Saastamoinen kertoo, että maskien valmiseen herättiin helmikuun loppupuolella, kun kuvat maailmalla käytössä olleista kasvomaskeista kiersivät medioissa.

”Sitä alkoi miettimään, kuinka vakava ja pysyvä asia on kyseessä ja pystymmeko me jotenkin kantamaan kortta kekoon.”

Ensimmäiset mallit olivat valmiita heti helmikuun lopussa. Kun maskikeskustelu kiihtyi, yritys aloitti tuotannon laajemmassa mittakaavassa. Ratkaisu on ollut kannattava. Maskikaupasta saaduilla tuloilla ja nettikaupan nousulla on onnistuttu paikkaamaan keväällä kivijalkamyymälöiden sulkemisesta koituneita menetyksiä.

”Kun oltiin hyvissä ajoin liikenteessä, niin ihmiset osasivat sitten etsiä maskeja meiltä.”

Jokaisesta myydyn maskin hinnasta 10 prosenttia menee Kainuun kriisikeskukselle.

”Tällaiset kriisit käyvät Ihmisten mielille rajuksi: eristäytyminen, sosiaalisten kontaktien puute ja mahdolliset menetykset. On hyvä, että kun olemme onnistuneet näiden kanssa, niin sitä on pystynyt antamaan myös eteenpäin.”

Myös Olli Saastamoinen on kaivannut viranomaisilta tarkempia ohjeistuksia maskien käyttöön. Ratkaisut on jouduttu tekemään paljolti oman intuition pohjalta sekä seuraamalla muun maailman tilannetta uutisten ja ulkomaalaisten ystävien kautta.

”Maskien hyödyistä kiistellään Suomessa vieläkin. Maailmalla on jo pitkään käytetty maskeja, niin varmaan niistä jonkinlainen hyöty on.”

Yrittäjää häiritsee se, että viranomaisten suosituksista on puuttunut ajoittain yhteneväinen linja.

”Selkeitä linjoja ja aikatauluja pitäisi tällaisessa kriisitilanteessa tulla. Kun jonkinlaisia ohjeistuksia annetaan, mutta heti seuraavana päivänä ne tyrmätään ja lehdet kirjoittavat asiasta isolla, niin on se vähän sellaista heittopussina olemista.”

Suomi on loppujen lopuksi pärjännyt koronan kanssa suhteellisen hyvin.

”Alun jämäkkien linjausten jälkeen on vain mennyt vähän limboiluksi.”

Lue lisää:

Suojavaatteiden valmistus käynnistyi pikatahdilla Hollolassa

Lue lisää

Oulu siirtymässä koronan kiihtymisvaiheeseen, Hus aloittaa tutkimuksen koronaviruksen pitkäaikaisista vaikutuksista

Bild: Angela Merkel haluaa painaa Saksan koronatartunnat alas jouluksi – suunnitteee tiukkoja rajoituksia marraskuulle

Kuluttajien luottamus talouteen heikentynyt edelleen: "Palvelualan suhdannenäkymät ovat tummuneet nopeasti kuten koko elinkeinoelämänkin"

Venäjän duuman jäsenistä 38 on tällä hetkellä sairaalahoidossa – koronatartunnoissa uusi ennätys, metromatkustajilta mitataan kuume