Miljoonien marjasaalis uhkaa jäädä metsiin –"Pahimmassa tapauksessa tästä tulee katastrofivuosi" - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Miljoonien marjasaalis uhkaa jäädä metsiin –"Pahimmassa tapauksessa tästä tulee katastrofivuosi"

Pahimmillaan seurauksena on se, että osa marja-alan yrityksistä menee konkurssiin. Suurimassa konkurssivaarassa ovat lyhyen aikaa toimineet yritykset, jotka ovat tehneet suuria velkavetoisia investointeja.
Kari Lindholm
Kausityövoiman ongelmien ratkaisussa avainasemassa on toiminnanjohtajan mukaan työttömien aktivointi.

Luonnontuotealan yritykset ovat pian suurissa vaikeuksissa ja miljoonien eurojen arvoinen marjasaalis uhkaa jäädä metsiin, jos koronaviruksen aiheuttamia kausityövoimaongelmia ei saada ratkaistua.

Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen pitää tilannetta huolestuttavana.

"Pahimmassa tapauksessa tästä tulee ihan katastrofivuosi. Tällä hetkellä odotetaan, miten tilanne etenee", hän sanoo.

Pahimmillaan seurauksena on se, että osa marja-alan yrityksistä menee konkurssiin. Suurimmassa konkurssivaarassa ovat lyhyen aikaa toimineet yritykset, jotka ovat tehneet suuria velkavetoisia investointeja.

Vaikka konkursseja ei tulisikaan, tilanteen takia marjayrityksille on koitumassa Partasen mukaan useiden miljoonien eurojen tappiot.

"Tappiot kertautuvat jalostusketjussa, sillä meillä on paljon jatkojalostajia, jotka ovat riippuvaisia siitä, että ne saavat raaka-ainetta", hän muistuttaa.

Vuosittain marja-alan yritykset työllistävät tuhansia ulkomaisia poimijoita. Koska iso osa poimijoista tulee Suomeen Thaimaasta, tilanteen kehittymiseen vaikuttaa myös se, miten virus kehittyy Thaimaassa.

Kausityövoiman ongelmien ratkaisussa avainasemassa on Partasen mukaan työttömien aktivointi. Hän kuitenkin huomauttaa, että mahdollisuuksia toki on, mutta ongelmana on niiden käytännön toteutus.

"Varmaan marjanpoimintaan pystyisi hyvinkin moni, mutta se on raskasta työtä, eikä siinä pääse helposti ansioille", Partanen toteaa.

Toiminnanjohtaja painottaa, että raskasta työtä tekemään on vaikea houkutella ihmisiä silloin, jos tekemättä mitään saa marjanpoimintaa enemmän rahaa.

"Silloin, jos joku vain kykenee tekemään jotain, joutenolo ei saisi olla arvokkaampaa kuin se, että tekee jotain", hän lisää.

Toisaalta on ymmärrettävä sekin, että kaikki eivät voi marjametsään lähteä. Esimerkiksi silloin, jos ihmisellä on selkä- tai jalkavaivoja, on selvä, ettei häntä voi velvoittaa marjametsään.

Arktiset Aromit ry järjesti viime vuonna kampanjan, jossa kansalaiset saivat etsiä itselleen marjakaveria. Nyt olisikin Partasen mukaan paikallaan, että kampanja vietäisiin seuraavalle tasolle niin, että mukaan haastetaan muun muassa urheiluseuroja, kuntia ja järjestöjä.

Suomalaisten poimijoiden aktivointi ei liity kuitenkaan pelkästään koronaviruksen aiheuttamaan uhkaan, vaan Partasen mukaan olisi hyvä varautua laajemminkin siihen, ettei marjojen poiminta ole tulevaisuudessa näin vahvasti ulkomaisen työvoiman varassa.

"Siinä tulee jossain vaiheessa joka tapauksessa ongelmia, jos luotamme vain Thaimaan poimijoihin tai mihin tahansa", hän muistuttaa.

Nykyisistä kausityövoiman ongelmista ei Partasen mukaan todennäköisesti kuitenkaan seuraa sitä, että ulkomaiset poimijat eivät enää jatkossa tulisi Suomeen. Hän painottaa, että suurin osa aiempina vuosina Suomessa olleista poimijoista tulee tänne todennäköisesti uudestaan.

"Todennäköisesti heillä olisi halua palata uudelleenkin. Tämä organisoitu poiminta on kuitenkin hoidettu hyvin", Partanen sanoo.

Lue lisää

Marko Mäki-Hakola kannustaa tiloja palkkaamaan suomalaisia: "Nyt tulee kiire!" – Kausityövoiman tarve tiloilla moninkertaistuu juhannukseen

Sato tarvitsee yhä tekijöitä

Helpotus monelle tilalle: Suomalaiset ryntäsivät maatiloille töihin – marjatiloilla onnistuneita rekrytointeja

MT:n toimittaja testasi kausityötä marjatilalla: "Kuinka kukaan voi tehdä tätä kahdeksan tuntia päivässä?"